Rintamamiestalon yläkerran remontti – Näin suunnittelet ja toteutat remontin onnistuneesti

Julkaistu – Tekijätori | Vanhan talon remontti

Kirjoittaja: Tekijätori – Lisätiedot ↓

Rintamamiestalon yläkerta on monessa talossa kodin tunnelmallisin osa. Vinot katot, pienet ikkunat ja kylmät komerot tekevät siitä kuitenkin myös remontin vaativimman kohdan.

Yläkerran rakenteet on usein tehty aikanaan sen hetken materiaaleilla ja tiedoilla. Eristeinä voi olla purua tai kutteria, ja rakenteet on rakennettu tuulettumaan ja kuivumaan omalla tavallaan.

Hyvin suunniteltu remontti parantaa asumismukavuutta ja energiatehokkuutta. Huonosti suunniteltu remontti taas voi sulkea kosteuden rakenteisiin ja rikkoa talon alkuperäisen toimintaperiaatteen.

Tässä artikkelissa kerron:

  • mikä on rintamamiestalon yläkerran tyypillinen rakenne
  • miten remontti suunnitellaan
  • tarvitaanko yläkerran remonttiin lupa
  • miten yläpohja ja vinokatot eristetään ja tuulettuvat
  • mitä purueristeen ja asbestin kanssa on huomioitava ja
  • milloin remontista saa kotitalousvähennyksen.

Rintamamiestalon yläkerran tyypillinen rakenne

Rintamamiestaloissa yläkerta on usein puolitoistakerroksinen. Huoneiden sivuilla on vinot katot ja niiden takana kylmät komerot, joita kutsutaan myös vinttikomeroiksi.

Yläkerran rakenteessa on tyypillisesti:

  • vinokattoon ja välipohjaan asennettu eriste, usein purua tai kutteria
  • kylmät komerot räystään puolella vinokattojen takana
  • tuulettuva yläpohja harjan alla
  • päätyikkunat ja mahdollisesti kattolyhty
  • hormi, joka kulkee yläkerran läpi

Kaikissa taloissa yläkerta ei ole alun perin ollut asuinkäytössä. Osassa taloista yläkerta on ollut kylmä ullakko, joka on myöhemmin otettu asuinkäyttöön joko luvan kanssa tai ilman.

Paneloitu yläkerran huone, jossa on vinot katot ja päätyseinällä kaksiosainen ikkuna
Puolitoistakerroksisen talon yläkerrassa huoneen sivuilla on vinot katot ja valo tulee päätyikkunasta. Lähde: Yudha Aprilian / Pexels

Talon alkuperäiset piirustukset kertovat, mitä yläkertaan on suunniteltu. Piirustuksia voi kysyä oman kunnan rakennusvalvonnan arkistosta. Niistä näkee myös, onko yläkerta hyväksytty asuintilaksi ja milloin mahdolliset muutokset on luvitettu.

Esimerkiksi yläkerran huoneet voivat olla piirustuksissa merkitty asuinhuoneiksi, vaikka niitä on lämmitetty vain sähköpatterilla ja eriste on ohut purukerros. Silloin kyse on asuintilan korjauksesta, ei kylmän tilan muuttamisesta.

Yläkerran läpi kulkeva hormi on myös tarkistettava ennen remonttia. Hormin kunto ja palavien rakenteiden etäisyys hormista kannattaa selvittää nuohoojan kanssa, sillä remontissa hormin ympärille tulee usein uusia materiaaleja. Nuohouksesta kerron artikkelissa Nuohous.

Selvitä yläkerran alkuperäinen käyttötarkoitus piirustuksista ennen kuin suunnittelet remonttia.

Remontin suunnittelu

Yläkerran remontti alkaa rakenteiden kunnon selvittämisestä. Kuntotutkimus kertoo eristeiden kunnon, kosteusvauriot ja tuuletuksen toimivuuden. Kuntotarkastuksen ja -tutkimuksen eroista kerron artikkelissa Kuntotarkastus.

Laajassa remontissa kannattaa käyttää rakennussuunnittelijaa. Suunnittelija varmistaa, että uudet rakenteet toimivat yhdessä vanhojen kanssa ja että ratkaisut ovat kosteusteknisesti toimivia. Suunnittelusta ja piirustuksista kerron artikkelissa Rakennuspiirtäjä.

Varaa suunnitteluun aikaa ennen kuin tilaat urakan. Yläkerran rakenteiden avaaminen paljastaa usein yllätyksiä, joten urakkasopimukseen kannattaa kirjata, miten lisätöistä sovitaan.

Kosteusteknisen toimivuuden asetuksen mukaan kosteusteknisesti toiminutta rakennetta saa korjata rakennusaikaista rakentamistapaa noudattaen (ympäristöministeriön asetus 782/2017, 4 §). Jos rakenne on aiheuttanut vaurioita, korjauksessa on noudatettava asetuksen vaatimuksia.

Remontissa kannattaa miettiä myös:

  • yläkerran lämmitys ja sen riittävyys talvella
  • ilmanvaihto, joka usein on painovoimainen
  • portaiden turvallisuus ja kaiteet
  • sähköjohdotuksen kunto ja uusiminen
  • ikkunoiden kunnostus tai vaihto

Suunnittelussa auttaa rintamamiestaloihin perehtynyt tekijä. Perinnerakentaja tuntee vanhojen rakenteiden toimintaperiaatteet ja osaa yhdistää vanhan ja uuden rakentamisen.

Remontin järjestys etenee tyypillisesti näin: ensin purkutyöt ja rakenteiden avaus, sitten mahdolliset rakennekorjaukset, sähkö- ja ilmanvaihtotyöt, eristys ja ilmansulku ja lopuksi sisäpinnat. Kun tekniikka asennetaan ennen eristystä ja sisäverhousta, johtoja ja kanavia ei tarvitse myöhemmin vetää valmiiden pintojen läpi.

Asenna sähköt ja ilmanvaihto ennen eristystä ja sisäverhousta, niin valmiita pintoja ei tarvitse rikkoa.

Tarvitaanko yläkerran remonttiin lupa?

Rakentamislupa tarvitaan, kun rakennukseen lisätään kerrosalaan laskettavaa tilaa tai kun rakennuksen käyttötarkoitusta muutetaan olennaisesti (rakentamislaki 751/2023, 42 §). Kylmän ullakon muuttaminen asuintilaksi vaatii siis yleensä luvan.

Lupa tarvitaan myös, jos korjaus on verrattavissa rakennuksen rakentamiseen tai jos kantava rakenne on vaurioitunut. Esimerkiksi kattorakenteiden muuttaminen tai uusien kattoikkunoiden lisääminen voi vaatia luvan, koska ne vaikuttavat rakenteisiin ja kaupunkikuvaan.

Jo asuinkäytössä olevan yläkerran pintaremontti ei yleensä vaadi lupaa. Tarkista aina oman kuntasi rakennusvalvonnasta, sillä kunnan rakennusjärjestys voi vaatia ilmoituksen tai luvan.

Yläpohjan eristys ja tuuletus

Rintamamiestalon yläpohjan ja vinokattojen eristys on remontin keskeinen osa. Eristystä lisättäessä tuuletus on säilytettävä, jotta kosteus pääsee poistumaan rakenteista.

Asetuksen 782/2017 mukaan yläpohjan kerrosten ja katon tuuletuksen on estettävä kosteuden kertyminen yläpohjarakenteeseen (27 §). Tuuletustilaan ei saa jäädä kokonaan suljettuja, tuulettumattomia alueita (7 §).

Vuoden 2027 alussa voimaan tulevan ympäristöministeriön asetuksen rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta päästöttömäksi rakennukseksi korjaus- ja muutostöissä 869/2026 mukaan yläpohjan lisäeristämisen yhteydessä on varmistettava yläpohjaontelon riittävä tuulettuminen (6 §).

Vinokattojen eristyksessä tuuletusväli jätetään eristeen ja vesikaton aluskatteen väliin. Ilmavirran on päästävä räystäältä harjalle asti myös vinokaton kohdalla.

Sisäpuolella tarvitaan tiivis ilmansulku. Ilmansulku estää lämpimän ja kostean sisäilman pääsyn rakenteisiin, jossa se voisi tiivistyä kylmiin pintoihin. Puhallettavasta lisäeristyksestä kerron artikkelissa Puhallusvillan asennus.

Kylmät komerot jätetään yleensä kylmiksi ja tuulettuviksi. Komeroiden muuttaminen lämpimäksi tilaksi muuttaa rakenteen toimintaa, joten se kannattaa suunnitella huolellisesti suunnittelijan kanssa.

Esimerkki tyypillisestä vinokaton rakenteesta sisältä ulospäin:

  • sisäverhous, esimerkiksi paneeli tai levy
  • ilmansulku, jonka saumat ja läpiviennit on tiivistetty
  • lämmöneriste kattotuolien välissä
  • tuuletusväli, jossa ilma virtaa räystäältä harjalle
  • aluskate, ruoteet ja vesikate

Rakenteen yksityiskohdat riippuvat talosta ja valituista materiaaleista. Suunnittelija varmistaa, että kerrokset toimivat yhdessä eikä rakenteeseen jää kahta tiivistä kerrosta.

Säilytä yläpohjan ja vinokattojen tuuletus räystäältä harjalle, kun lisäät eristystä.

Purueriste ja asbesti

Rintamamiestalojen alkuperäinen eriste on usein purua tai kutteria. Kuiva ja ehjä purueriste voi jäädä paikalleen, jos se on kunnossa ja rakenne toimii.

Kostunut, painunut tai tuhohyönteisten vaurioittama purueriste poistetaan. Purueristeen poisto on pölyävä työ, joten käytä hengityksensuojainta ja eristä työalue muusta talosta.

Video näkyy, kun hyväksyt markkinointievästeet.

Muuta evästeasetuksia
Video: Ekovilla

Ennen vuotta 1994 rakennetuissa ja korjatuissa taloissa rakenteissa voi olla asbestia. Työterveyslaitoksen mukaan asbestia voi olla esimerkiksi tasoitteissa, kiinnityslaasteissa, bitumikatteissa ja mineriittilevyissä (Työterveyslaitos: Asbesti rakennusmateriaaleissa).

Rintamamiestaloissa asbestia voi löytyä esimerkiksi myöhemmin tehdyistä korjauksista. Asbestikartoitus on tehtävä ennen purkutöitä, kun asbestin mahdollisuutta ei voi sulkea pois. Lue lisää artikkelista Asbestikartoitus.

Kotitalousvähennys yläkerran remontista

Kotitalousvähennyksen kannalta ratkaisevaa on yläkerran lähtötilanne. Jo asuinkäytössä olevan yläkerran remontti on vähennykseen oikeuttavaa perusparannustyötä (Vero 81182, luku 1.9).

Sen sijaan aikaisemman kylmän tilan, kuten ullakon, muuttaminen asumiskäyttöön on uudisrakentamiseen verrattavaa työtä, josta vähennystä ei saa (luku 1.8). Jos ullakon muuttaminen tehdään vaiheittain, vähennystä ei saa mistään työvaiheesta.

Esimerkiksi jos ullakko ensin lämpöeristetään ja sen sisäpinnat tehdään myöhemmin, kumpikaan vaihe ei oikeuta vähennykseen. Selvitä siis yläkerran lähtötilanne ennen kuin lasket remontin kustannuksia. Lue ehdot artikkelista Kotitalousvähennys.

Näin valitset tekijän yläkerran remonttiin

Valitse tekijä, jolla on kokemusta nimenomaan vanhoista puutaloista. Kysy referenssejä rintamamiestalojen remonteista ja sitä, miten tekijä on ratkaissut eristyksen ja tuuletuksen.

Pyydä tarjous suunnitelman perusteella ja vertaa niitä samoilla perusteilla. Hyvä tekijä kertoo, mitkä vanhat rakenteet kannattaa säilyttää. Etsi perinnerakentaja Tekijätorista.

Lue myös:

Yhteenveto: rintamamiestalon yläkerran remontti

Rintamamiestalon yläkerran remontti alkaa rakenteiden kunnon ja alkuperäisen käyttötarkoituksen selvittämisestä.

Eristystä lisättäessä tuuletus räystäältä harjalle on säilytettävä ja sisäpintaan tehtävä tiivis ilmansulku. Kylmän ullakon muuttaminen asuintilaksi vaatii yleensä luvan.

Jo asuinkäytössä olevan yläkerran remontista saat kotitalousvähennyksen. Kylmän tilan muuttamisesta asuintilaksi vähennystä ei saa.

Usein kysytyt kysymykset rintamamiestalon yläkerran remontista

Tarvitaanko rintamamiestalon yläkerran remonttiin lupa?

Kylmän ullakon muuttaminen asuintilaksi vaatii yleensä luvan. Asuinkäytössä olevan yläkerran pintaremonttiin lupaa ei yleensä tarvita.

Voiko purueristeen jättää paikalleen?

Voi, jos se on kuiva, ehjä ja rakenne toimii. Kostunut tai vaurioitunut puru poistetaan, ja kosteuden syy korjataan ennen uutta eristystä.

Kannattaako kylmät komerot ottaa asuinkäyttöön?

Se on mahdollista, mutta muuttaa rakenteen toimintaa. Suunnittele muutos suunnittelijan kanssa ja tarkista luvan tarve rakennusvalvonnasta.

Miten vinokatot eristetään?

Eristeen ja aluskatteen väliin jätetään tuuletusväli. Sisäpuolelle tehdään tiivis ilmansulku.

Saako yläkerran remontista kotitalousvähennyksen?

Saa, jos yläkerta on jo asuinkäytössä. Kylmän ullakon muuttamisesta asuintilaksi vähennystä ei saa.

Lähteet:

Lisää ensisijaiseksi lähteeksi Googlessa (avautuu uuteen välilehteen)

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Lisää ensisijaiseksi lähteeksi Googlessa (avautuu uuteen välilehteen)