Kirjoittaja: Tekijätori – Lisätiedot ↓
Kosteus on rakenteiden yleisin vihollinen. Kosteusmittaus kertoo, onko rakenteissa kosteutta, jota silmä ei näe.
Mittaus on nopea ja usein edullinen tapa saada varmuutta. Oikein tehtynä se paljastaa vuodon ennen kuin vaurio leviää, ja väärin tulkittuna se voi johtaa turhiin purkuihin tai jättää vaurion huomaamatta.
Siksi on hyvä tietää, mitä mittaus kertoo ja mitä ei. Kerron tässä artikkelissa mittaustavat, tyypilliset tilanteet ja tulosten tulkinnan perusteet.
Tässä artikkelissa kerron:
- milloin kosteusmittaus kannattaa tilata
- mitä eroa on pintakosteus- ja rakennekosteusmittauksella
- miksi betonin kosteus mitataan ennen päällystystä
- miten kylpyhuoneen kosteusmittaus tehdään
- miten mittaustuloksia tulkitaan ja
- saako kosteusmittauksesta kotitalousvähennyksen.
Milloin kosteusmittaus kannattaa tilata?
Kosteusmittaus kannattaa tilata aina, kun epäilet rakenteissa olevan ylimääräistä kosteutta. Mitä aiemmin kosteus löytyy, sitä pienempi korjaus yleensä riittää.
Tyypillisiä tilanteita ovat:
- vesivahinko, esimerkiksi putkivuoto tai pesukoneen letkun irtoaminen
- kosteusjälki tai hilseilevä maali seinässä tai katossa
- tunkkainen tai maakellarimainen haju
- kylpyhuoneen saumat ovat rikki tai laatat irti
- asuntokauppa, jossa märkätilan kunto on epäselvä
- betonilattian päällystys remontissa
Vesivahingon jälkeen mittaus on erityisen tärkeä. Pinta voi kuivua nopeasti, vaikka rakenteen sisällä on vielä vettä. Kun kosteus mitataan, kuivatus voidaan lopettaa vasta, kun rakenne on oikeasti kuiva.

Asuntokaupassa märkätilojen kosteusmittaus antaa ostajalle tärkeää tietoa. Kuntotarkastuksessa märkätilat mitataan yleensä pintakosteusmittarilla, ja tarvittaessa tilataan tarkempi mittaus. Kuntotarkastuksesta kerron artikkelissa Kuntotarkastus.
Kosteusmittaus on usein ensimmäinen askel myös silloin, kun epäilet sisäilmaongelmaa. Mittaus kertoo, onko rakenteissa kosteutta, ja tarvittaessa siitä jatketaan laajempaan sisäilmatutkimukseen. Kosteusvaurion merkeistä kerron artikkelissa Home-oireet.
Kosteusmittaus kannattaa tehdä myös ennen kuin suljet rakenteen remontissa. Kun seinä tai lattia on auki, kosteus on helppo mitata ja mahdollinen vaurio korjata samalla kertaa.
Vapaa-ajan asunnossa kosteusmittaus on hyödyllinen etenkin keväällä. Talven aikana jäätyneet putket tai sulamisvedet voivat aiheuttaa vuotoja, joita ei huomata ennen kuin mökki otetaan käyttöön.
Tilaa kosteusmittaus heti vesivahingon jälkeen, äläkä lopeta kuivatusta ennen kuin rakenne on mitattu kuivaksi.
Pintakosteusmittaus vai rakennekosteusmittaus?
Kosteutta mitataan kahdella päätavalla. Pintakosteusmittaus antaa nopean yleiskuvan, rakennekosteusmittaus tarkan tuloksen.
Pintakosteusmittaus
Pintakosteusmittari painetaan rakenteen pintaa vasten, eikä rakennetta tarvitse rikkoa. Mittari näyttää, onko pinnan alla kosteampaa kuin ympäröivissä kohdissa.
Pintakosteusmittaus on vertaileva menetelmä. Mittari ei kerro tarkkaa kosteuspitoisuutta, vaan kosteita kohtia verrataan kuiviin vertailukohtiin samassa rakenteessa.
Mittaria käyttää kokenut mittaaja, joka tuntee sen rajoitukset. Esimerkiksi metalli, lattialämmitys ja eri pintamateriaalit voivat vaikuttaa lukemiin.
Rakennekosteusmittaus
Rakennekosteusmittauksessa mitataan kosteutta rakenteen sisältä. Rakenteeseen porataan reikä, johon asetetaan anturi, joka mittaa ilman suhteellisen kosteuden reiän sisällä.
Menetelmä antaa tarkan tiedon rakenteen kosteudesta tietyssä syvyydessä. Mittaus vaatii aikaa, koska reiän ilman on annettava tasaantua ennen lukemaa.
Rakennekosteusmittausta käytetään esimerkiksi betonilattioissa ja laajemmissa vaurioselvityksissä. Porareiät tiivistetään mittauksen jälkeen, jotta niistä ei tule uusia kosteusreittejä.
Puurakenteissa käytetään myös piikkimittaria, jonka piikit painetaan puuhun. Piikkimittari kertoo puun kosteuspitoisuuden esimerkiksi lattiapalkeissa tai seinän runkotolpissa.
Menetelmät täydentävät toisiaan. Usein kosteat kohdat etsitään ensin pintakosteusmittarilla ja niiden kosteus varmistetaan rakennekosteusmittauksella. Näin tarkempi mittaus kohdistuu oikeisiin paikkoihin, eikä rakennetta tarvitse porata turhaan.
Myös mittausajankohta vaikuttaa tulokseen. Kesällä ja talvella rakenteiden kosteus vaihtelee, ja mittaaja ottaa tämän huomioon tulosten tulkinnassa. Siksi mittausajankohta ja olosuhteet kirjataan aina raporttiin.
Pyydä mittaajaa kertomaan, millä menetelmällä mittaus tehdään ja mihin kohtiin vertailukohdat otettiin.
Betonin kosteusmittaus ennen päällystystä
Uusi tai tasoitettu betoni sisältää paljon kosteutta, jonka on poistuttava ennen päällystystä. Liian kostean betonin päälle asennettu lattia voi vaurioitua tai aiheuttaa hajuhaittoja.
Kosteusteknisen toimivuuden asetuksen mukaan rakenteiden kuivumisaste on varmistettava kosteusmittauksin ennen seuraavaan työvaiheeseen siirtymistä (ympäristöministeriön asetus 782/2017, 15 §). Vaatimus koskee rakennusvaiheen vastuuhenkilöä luvanvaraisissa hankkeissa.
Päällystemateriaalin valmistaja ilmoittaa, kuinka kuiva alustan on oltava. Vertaa mittaustulosta aina juuri sen materiaalin vaatimukseen, jota olet asentamassa.
Kuivumista voi nopeuttaa lämmityksellä ja ilmanvaihdolla. Pelkkä odottaminen ei aina riitä, jos tila on kylmä tai kostea. Betonin kosteus kannattaa mitata riittävän syvältä, koska pinta kuivuu nopeammin kuin rakenteen sisäosa. Laminaatin asennuksesta kerron artikkelissa Laminaatin asennus.
Kylpyhuoneen kosteusmittaus
Kylpyhuone on yleisin kosteusvaurion paikka. Kylpyhuoneen kosteusmittaus kannattaa tehdä, jos saumat ovat rikki tai vedeneristyksen kunnosta ei ole tietoa.
Mittaaja mittaa lattian ja seinien pinnat erityisesti lattiakaivon, suihkun ja kalusteiden läpivientien ympäriltä. Kostea kohta seinän alaosassa viereisen huoneen puolella voi kertoa vuodosta kylpyhuoneesta.
Mittaus tehdään yleensä, kun kylpyhuonetta ei ole käytetty hetkeen. Tuore suihkuvesi pinnalla voi antaa harhaanjohtavan tuloksen. Sovi mittaajan kanssa, kuinka kauan kylpyhuonetta ei käytetä ennen mittausta.
Video näkyy, kun hyväksyt markkinointievästeet.
Muuta evästeasetuksiaJos mittaus paljastaa kosteutta, syy on selvitettävä. Syy voi olla vuotava liitos, rikkoutunut vedeneristys tai riittämätön ilmanvaihto. Lattiakaivon ympäristö on usein ensimmäinen paikka, jossa vedeneristyksen vika näkyy.
Pelkkä saumojen uusiminen ei korjaa kosteusvauriota. Jos kosteutta löytyy rakenteen sisältä, vaurion laajuus on selvitettävä ennen kuin kylpyhuonetta korjataan pinnalta. Märkätilan korjauksesta kerron artikkelissa Kylpyhuoneremontti.
Miten mittaustuloksia tulkitaan?
Mittaustulos on aina tulkittava rakenteen ja tilanteen mukaan. Sama lukema voi olla normaali yhdessä rakenteessa ja hälyttävä toisessa.
Hyvä mittausraportti kertoo:
- käytetyt mittausmenetelmät ja laitteet
- mittauskohdat esimerkiksi pohjapiirroksessa
- vertailukohdat ja niiden lukemat
- tulosten tulkinnan ja johtopäätökset
- suositukset jatkotoimista
Asumisterveysasetuksen mukaan korjaamaton kosteus- tai lahovaurio ylittää toimenpiderajan (asetus 545/2015, 20 §). Löydetty kosteusvaurio on siis korjattava.
Myös sisäilman kosteus vaikuttaa rakenteisiin. Huoneilman kosteus ei saa olla pitkäkestoisesti niin suuri, että siitä aiheutuu mikrobikasvun riskiä (5 §).
Jos kosteus on levinnyt laajalle tai syy on epäselvä, tarvitaan laajempi selvitys. Kuntotutkimus tai sisäilmatutkimus selvittää vaurion laajuuden ja korjaustarpeen.
Vesivahingon jälkeen mittaus toistetaan kuivatuksen aikana. Seurantamittaukset osoittavat, milloin rakenne on kuivunut, ja ne kannattaa säilyttää vakuutusyhtiötä ja tulevaa asuntokauppaa varten. Lue lisää artikkelista Sisäilmatutkimus.
Kosteusmittaus taloyhtiössä
Taloyhtiössä märkätilojen rakenteet ja vedeneristykset kuuluvat yleensä yhtiön kunnossapitovastuulle. Jos epäilet kosteutta, ilmoita siitä isännöitsijälle viipymättä (asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009, 4 luku 8 §).
Taloyhtiö tilaa tarvittavat mittaukset yhtiön vastuulla oleviin rakenteisiin. Älä aloita omia korjauksia ennen kuin asia on käsitelty yhtiön kanssa. Pyydä mittausraportti nähtäväksi, jotta tiedät, mitä asunnossasi on havaittu ja mitä jatkotoimia suunnitellaan.
Saako kosteusmittauksesta kotitalousvähennyksen?
Pelkistä mittauksista ja tarkastuksista ei saa kotitalousvähennystä (Vero 81182, luku 1.7).
Jos mittaus on vähäinen ja kiinteä osa jo aloitettua remonttia, se voidaan katsoa osaksi vähennykseen oikeuttavaa työtä. Näin on esimerkiksi silloin, kun mittauksen perusteella tehdään lisäkorjauksia. Lue lisää artikkelista Kotitalousvähennys.
Näin valitset kosteusmittaajan
Valitse mittaaja, jolla on kokemusta vastaavista rakenteista ja selkeä raportointitapa. Pyydä nähtäväksi esimerkkiraportti ennen tilausta.
Varmista, että mittaaja on riippumaton korjausurakoitsijasta. Riippumaton mittaaja ei hyödy korjausten laajuudesta. Sovi etukäteen, mitkä tilat mitataan ja millaisen raportin saat.
Kerro mittaajalle kaikki havaintosi, kuten vesivahingot, hajut ja aiemmat remontit. Hyvät lähtötiedot auttavat kohdistamaan mittaukset oikeisiin paikkoihin. Etsi kosteusmittaaja Tekijätorista.
Yhteenveto: kosteusmittaus
Kosteusmittaus kertoo, onko rakenteissa kosteutta, jota silmä ei näe. Mittaus kannattaa tilata vesivahingon jälkeen, asuntokaupassa ja ennen betonilattian päällystystä.
Pintakosteusmittaus antaa nopean yleiskuvan, rakennekosteusmittaus tarkan tuloksen rakenteen sisältä. Tulokset tulkitaan aina rakenteen mukaan.
Löydetty kosteusvaurio on korjattava. Pelkästä mittauksesta ei saa kotitalousvähennystä, mutta korjaustyöstä saa.
Usein kysytyt kysymykset kosteusmittauksesta
Mitä eroa on pintakosteus- ja rakennekosteusmittauksella?
Pintakosteusmittaus on nopea ja vertaileva. Rakennekosteusmittaus antaa tarkan tuloksen rakenteen sisältä.
Kannattaako kylpyhuoneen kosteus mitata asuntokaupassa?
Kannattaa, jos vedeneristyksen kunnosta ei ole tietoa. Mittaus kertoo, onko rakenteissa kosteutta, ja auttaa arvioimaan tulevan remontin tarvetta ennen kauppaa.
Voiko kosteusmittarilla mitata itse?
Voi, mutta tulosten tulkinta vaatii kokemusta. Epäselvässä tilanteessa käytä ammattilaista, jolla on kalibroidut laitteet ja kokemusta eri rakenteista. Kuluttajamittarin lukema antaa vain suuntaa.
Saako kosteusmittauksesta kotitalousvähennyksen?
Pelkästä mittauksesta ei. Remontin yhteydessä tehty vähäinen mittaus voi olla osa vähennykseen oikeuttavaa työtä, jos sen perusteella tehdään lisäkorjauksia.
Lähteet:
- Ympäristöministeriön asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta 782/2017
- Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista 545/2015
- Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009
- Verohallinto: Kotitalousvähennys asunnon kunnossapito- ja perusparannustöistä (Vero 81182)
Aiheeseen liittyvät artikkelit
-
Kosteus ja homeSisäilmatutkimus – Milloin sitä tarvitaan ja miten se tehdään?
-
Kosteus ja homeKuntotarkastus – Milloin sitä tarvitaan ja mitä se kertoo?
-
Kosteus ja homeAsbestikartoitus – Milloin se tarvitaan ja miten se tehdään?
-
Kosteus ja homeHome-oireet – Näin toimit, kun epäilet kodin sisäilmaa
-
Purku ja jätteetTimanttiporaus – Milloin sitä tarvitaan ja miten työ tehdään turvallisesti?
-
Luvat ja suunnitteluVastaava työnjohtaja – Milloin tarvitset ja miten valitset oikean?