Home-oireet – Näin toimit, kun epäilet kodin sisäilmaa

Kirjoittaja: Tekijätori – Lisätiedot ↓

Moni alkaa epäillä homeongelmaa, kun kotona oleminen tuntuu tukkoiselta tai oireet toistuvat. Oireiden syy voi olla sisäilmassa, mutta yhtä hyvin jossain muussa.

Siksi asiaa kannattaa selvittää kahdesta suunnasta. Terveydenhuolto selvittää oireiden syyn, ja rakennuksen kunnon selvittää asiantuntija.

En käsittele tässä artikkelissa oireiden hoitoa. Kerron, miten tunnistat kosteusvaurion merkit ja miten asunnon kunto selvitetään luotettavasti.

Tässä artikkelissa kerron:

• millaisia oireita sisäympäristöön liitetään
• miten kosteus- ja homevaurion merkit tunnistetaan
• voiko homeen tunnistaa itse
• miten asunnon kunto selvitetään
• kuka vastaa korjauksista ja
• miten toimit taloyhtiössä tai vuokra-asunnossa.

Millaisia oireita sisäympäristöön liitetään?

Työterveyslaitoksen mukaan sisäympäristöön liittyviä oireita voi olla silmissä, iholla, nenässä, kurkussa, äänessä tai hengitysteissä. Yleisoireita ovat esimerkiksi päänsärky ja uupuneisuus (Työterveyslaitos: Sisäilma, terveys ja oireilu).

Työterveyslaitoksen mukaan oireet ovat yleensä lieviä ja ohimeneviä, mutta joskus ne voivat pitkittyä. Merkittävät kosteus- ja mikrobivauriot ovat yksi astman riskiä lisäävä tekijä.

Samanlaisia oireita voivat aiheuttaa myös esimerkiksi kuiva sisäilma, pöly, siitepöly, flunssa tai liian lämmin huoneilma. Siksi oireista ei voi päätellä, onko asunnossa homevaurio.

Jos oireet haittaavat arkea, hakeudu terveydenhuoltoon oireiden syyn selvittämiseksi. Lääkäri arvioi oireet ja tarvittavat tutkimukset.

Pidä samalla kirjaa oireista. Merkitse muistiin, milloin oireet alkavat, missä ne ovat voimakkaimmillaan ja helpottavatko ne kodin ulkopuolella. Muistiinpanot auttavat sekä lääkäriä että rakennuksen tutkijaa.

Kirjaa myös, onko oireita useammalla perheenjäsenellä. Tieto siitä, missä huoneissa oireita esiintyy, auttaa kohdistamaan rakennuksen tutkimukset oikeisiin paikkoihin.

Työterveyslaitoksen mukaan sisäilmaan liittyvää oireilua voidaan ehkäistä huolehtimalla sisäympäristön kunnosta ja korjaamalla puutteet ripeästi. Huolto ja nopea reagointi ovat siis parasta ennaltaehkäisyä. Avoin keskustelu perheen, taloyhtiön tai vuokranantajan kanssa vähentää myös turhaa huolta.

Huoli kodin sisäilmasta voi itsessään kuormittaa. Luotettava selvitys rakennuksen kunnosta auttaa, koska silloin tiedät, onko asunnossa korjattavaa vai ei. Selvitys antaa myös pohjan päätöksille.

Hakeudu oireiden vuoksi terveydenhuoltoon ja selvitä asunnon kunto erikseen asiantuntijan kanssa.

Kosteus- ja homevaurion merkit asunnossa

Rakennuksen kunnosta kertovat oireita luotettavammin näkyvät merkit. Kosteusvaurio jättää usein jälkiä, jotka voi huomata itse.

Video näkyy, kun hyväksyt markkinointievästeet.

Muuta evästeasetuksia

Kosteusvauriosta voivat kertoa:

• tumma tai laikukas kosteusjälki seinässä, katossa tai lattiassa
• maalin hilseily tai tapetin irtoaminen
• pysyvä maakellarimainen tai ummehtunut haju
• turvonneet parketit tai listat
• huurtuvat ikkunat ja kosteus ikkunapenkeillä
• aiempi vesivahinko, jota ei ole korjattu kunnolla

Tyypillisiä riskipaikkoja ovat märkätilat, keittiön allaskaappi, ikkunoiden alaosat ja ulkoseinien alaosat. Kylpyhuoneen saumat ja lattiakaivon ympäristö kannattaa tarkistaa säännöllisesti.

Vanhoissa omakotitaloissa riskirakenteita ovat esimerkiksi maanvastaiset lattiat, valesokkelit ja tuulettuvat alapohjat. Riskirakenne ei tarkoita, että talossa on vaurio, mutta se kannattaa tutkia huolellisesti.

Huono ilmanvaihto lisää kosteuden kertymistä. Tarkista, että ilmanvaihto on päällä ja venttiilit auki, ja että kylpyhuoneen ovessa tai seinässä on korvausilmareitti.

Kosteuden kertymistä voi vähentää myös omilla tavoilla. Kuivaa pyykit kuivauskaapissa tai hyvin tuuletetussa tilassa ja käytä liesituuletinta ruoanlaitossa. Tuuleta kylpyhuone suihkun jälkeen ja kuivaa lattia lastalla.

Sisäilman suhteellisen kosteuden voi seurata edullisella kosteusmittarilla. Jatkuvasti korkea kosteus talvella kertoo, että ilmanvaihto ei poista kosteutta riittävästi. Silloin ilmanvaihdon säätö kannattaa tarkistaa ammattilaisen kanssa. Myös likaiset suodattimet ja tukkeutuneet venttiilit heikentävät ilmanvaihtoa, joten vaihda suodattimet ohjeen mukaan.

Tarkista märkätilat, allaskaapit ja ikkunoiden alaosat säännöllisesti, niin huomaat kosteuden ajoissa.

Voiko homeen tunnistaa itse?

Näkyvän homeen voi huomata, mutta sen laatua ei voi päätellä silmämääräisesti. Homeen väri ei kerro, mistä mikrobista on kyse tai kuinka laaja vaurio on.

Asumisterveysasetuksen mukaan mikrobikasvu todetaan ensisijaisesti rakennusmateriaalista otetulla näytteellä ja laboratorioanalyysillä (asetus 545/2015, 20 §). Pelkkä ilmanäyte ei riitä yksinään.

Kaupasta saatavat kotitestit eivät korvaa asiantuntijan tutkimusta. Testin tulos voi olla harhaanjohtava, koska mikrobeja on aina jonkin verran myös puhtaassa sisäilmassa.

Pinnalla oleva pieni homelaikku, esimerkiksi suihkun saumassa, johtuu usein pintakosteudesta. Pinnan puhdistus ja parempi tuuletus voivat riittää, kun rakenteen sisällä ei ole vauriota. Toistuva laikku kertoo kuitenkin, että kosteutta on liikaa.

Homekoira voi auttaa paikantamaan epäilyttäviä kohtia. Koiran havainto on kuitenkin vain suuntaa antava, ja se on varmistettava materiaalinäytteellä.

Miten asunnon kunto selvitetään?

Kun epäilet kosteusvauriota, tilaa ensin kosteusmittaus tai kuntotarkastus. Mittaus kertoo, onko rakenteissa poikkeavaa kosteutta. Pintakosteusmittari näyttää kosteat kohdat nopeasti, ja tarkempi mittaus tehdään tarvittaessa rakenteeseen poratuista rei’istä.

Kerro tutkijalle kaikki havaintosi etukäteen. Muistiinpanot oireista, hajuista, vesivahingoista ja aiemmista remonteista auttavat tutkijaa kohdistamaan mittaukset oikein. Kerää myös talon piirustukset ja aiemmat tarkastusraportit valmiiksi, jos niitä on. Taloyhtiössä isännöitsijä toimittaa tiedot yhtiön kunnossapitohistoriasta ja aiemmista vesivahingoista.

Laajempi selvitys tehdään sisäilmatutkimuksena tai kuntotutkimuksena. Tutkimuksessa rakenteita avataan ja niistä otetaan näytteitä laboratorioon. Siitä kerron tarkemmin artikkelissa Sisäilmatutkimus.

Asumisterveysasetuksen mukaan korjaamaton kosteus- tai lahovaurio ylittää toimenpiderajan (20 §). Löydetty vaurio on siis aina korjattava.

Älä aloita omatoimisia purkuja ennen tutkimusta. Vaurioituneen materiaalin purkaminen ilman suojausta voi levittää pölyä ja epäpuhtauksia muualle asuntoon.

Kun vaurio korjataan, korjaa myös kosteuden syy. Pelkkä pintojen puhdistus tai maalaus ei korjaa vauriota. Märkätilan korjauksesta kerron artikkelissa Kylpyhuoneremontti.

Laajassa vauriokorjauksessa työmaa osastoidaan ja puretut materiaalit poistetaan suojattuina. Osastointi estää pölyn leviämisen muualle asuntoon. Korjauksen jälkeen tilat siivotaan huolellisesti ennen kuin ne otetaan käyttöön.

Pyydä korjauksen jälkeen kirjallinen selvitys tehdyistä töistä. Dokumentit kertovat myöhemmin, mitä on korjattu ja miten. Ne ovat tärkeitä myös asunnon myynnissä, joten säilytä ne talon huoltokirjassa tai muussa varmassa paikassa.

Seuraa korjauksen jälkeen, palaavatko haju tai kosteusjäljet. Seurantamittaus vahvistaa, että korjaus onnistui.

Tilaa kosteusmittaus tai sisäilmatutkimus ennen kuin purat tai korjaat mitään itse.

Kuka vastaa korjauksista?

Terveydensuojelulain mukaan rakenteista, eristeistä tai perusjärjestelmistä aiheutuvan terveyshaitan poistamisesta vastaa rakennuksen omistaja (terveydensuojelulaki 763/1994, 27 §).

Omakotitalossa vastuu on talon omistajalla. Taloyhtiössä rakenteet kuuluvat yleensä yhtiön vastuulle, ja osakkaan on ilmoitettava havaitsemastaan viasta yhtiölle viipymättä (asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009, 4 luku 8 §).

Vuokralainen ilmoittaa ongelmasta vuokranantajalle. Jos asia ei etene, kunnan terveydensuojeluviranomainen voi tehdä asuntoon tarkastuksen.

Tee ilmoitukset aina kirjallisesti ja liitä mukaan kuvat. Kirjallinen ilmoitus osoittaa myöhemmin, milloin ongelmasta on kerrottu. Pyydä taloyhtiöltä tai vuokranantajalta tieto siitä, miten asiaa selvitetään ja millä aikataululla.

Jos olet ostanut asunnon hiljattain, vaurio voi olla myyjän vastuulla. Dokumentoi vaurio huolellisesti ennen korjausta ja ilmoita siitä myyjälle viipymättä.

Kotitalousvähennys

Kosteusmittauksista, kuntotarkastuksista ja homekoiran käytöstä ei saa kotitalousvähennystä (Vero 81182, luku 1.7).

Vaurion korjaustyö sen sijaan oikeuttaa vähennykseen työn osuudesta. Myös asunnon homepuhdistus on Verohallinnon mukaan vähennykseen oikeuttavaa työtä (Vero: Mistä töistä vähennyksen saa). Lue ehdot artikkelista Kotitalousvähennys.

Näin valitset tekijän kosteusvaurion selvittämiseen

Valitse tutkija, joka on riippumaton korjausurakoitsijasta. Riippumaton tutkija ei hyödy korjausten laajuudesta. Pyydä tarjous useammalta tekijältä ja vertaa, mitä tutkimukset sisältävät.

Kysy tekijältä kokemus, menetelmät ja esimerkkiraportti. Laajaan sisäilmaongelmaan tarvitaan sertifioitu asiantuntija. Sovi kirjallisesti, mitä tutkitaan, millaisen raportin saat ja missä ajassa tulokset valmistuvat. Etsi kosteusmittaaja Tekijätorista.

Lue myös:

• Kuntotarkastus – Milloin sitä tarvitaan ja mitä se kertoo?

Yhteenveto: home-oireet

Sisäympäristöön liitetyt oireet ovat yleensä lieviä ja ohimeneviä, mutta niiden syytä ei voi päätellä oireista. Hakeudu oireiden vuoksi terveydenhuoltoon.

Asunnon kunto selvitetään kosteusmittauksella ja tarvittaessa sisäilmatutkimuksella. Homeen laatua ei voi tunnistaa silmämääräisesti.

Löydetty kosteusvaurio on aina korjattava. Taloyhtiössä ja vuokra-asunnossa ilmoita havainnoista kirjallisesti.

Usein kysytyt kysymykset home-oireista

Lähteet:

• Työterveyslaitos: Sisäilma, terveys ja oireilu
• Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista 545/2015
• Terveydensuojelulaki 763/1994
• Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009
• Verohallinto: Kotitalousvähennys asunnon kunnossapito- ja perusparannustöistä (Vero 81182)
• Verohallinto: Mistä töistä kotitalousvähennyksen saa

Lisää ensisijaiseksi lähteeksi Googlessa (avautuu uuteen välilehteen)

Aiheeseen liittyvät artikkelit

• Kosteus ja homeSisäilmatutkimus – Milloin sitä tarvitaan ja miten se tehdään?
• Kosteus ja homeKuntotarkastus – Milloin sitä tarvitaan ja mitä se kertoo?
• Kosteus ja homeAsbestikartoitus – Milloin se tarvitaan ja miten se tehdään?
• KylpyhuoneKaakelisaumojen puhdistus – Näin onnistut ja vältät yleisimmät virheet
• Siivous ja hajunpoistoPyykkikoneen puhdistus – Näin onnistut ja vältät yleisimmät virheet
• Perustukset ja salaojatSokkelin pinnoitus – Näin saat kestävän lopputuloksen