Sisäilmatutkimus – Milloin sitä tarvitaan ja miten se tehdään?

Kirjoittaja: Tekijätori – Lisätiedot ↓

Tunkkainen haju, toistuvat oireet tai kosteusjälki seinässä herättävät usein epäilyn sisäilmaongelmasta. Sisäilmatutkimus selvittää, mistä ongelma johtuu.

Pelkkä mittaus ei yleensä riitä. Hyvä tutkimus yhdistää rakenteiden, ilmanvaihdon ja sisäilman tutkimisen samaksi kokonaisuudeksi.

Tutkimuksen tulokset ohjaavat korjauksia. Kun syy tunnetaan, korjaus kohdistuu oikeaan paikkaan ja raha menee hyödylliseen työhön.

Tässä artikkelissa kerron:

• milloin sisäilmatutkimus kannattaa tehdä
• mitä sisäilmatutkimuksessa tutkitaan
• miten tutkimus etenee
• kuka tutkimuksen saa tehdä
• kuka vastaa sisäilmaongelmasta omakotitalossa ja taloyhtiössä ja
• mitä tutkimuksen jälkeen tehdään.

Milloin sisäilmatutkimus kannattaa tehdä?

Sisäilmatutkimus on aiheellinen, kun asunnossa on merkkejä kosteudesta tai poikkeavasta sisäilmasta. Tutkimus kannattaa tilata ennen kuin ongelmaa yritetään korjata.

Tyypillisiä syitä tutkimukselle ovat:

• pysyvä maakellarimainen tai tunkkainen haju
• näkyvä kosteusjälki, hometahra tai vesivahinko
• asukkaiden oireet, jotka helpottavat asunnosta poissa ollessa
• ilmanvaihdon ongelmat, kuten veto, kosteus ikkunoissa tai liian lämmin sisäilma
• asuntokauppa, jossa kuntotarkastus on löytänyt riskirakenteita

Oireet voivat johtua monesta muustakin syystä kuin rakennuksesta. Jos sinulla tai perheenjäsenelläsi on oireita, hakeudu lääkäriin. Lääkäri arvioi oireiden syyn, ja rakennuksen tutkija selvittää talon kunnon.

Asuntokaupassa kuntotarkastus on usein ensimmäinen askel. Kuntotarkastus on aistinvarainen, eikä se avaa rakenteita. Siitä kerron lisää artikkelissa Kuntotarkastus.

Jos kuntotarkastus löytää riskirakenteen tai kosteusviitteen, sitä tarkennetaan kuntotutkimuksella. Kuntotutkimuksessa rakenteita avataan ja niistä otetaan näytteitä.

Tutkimus kannattaa tehdä myös ennen laajaa remonttia vanhassa talossa. Riskirakenteiden kunto on hyvä tietää ennen kuin suunnitelmat lyödään lukkoon. Tyypillisiä riskirakenteita ovat esimerkiksi valesokkeli, maanvastainen lattia ja eristetty kellari.

Älä aloita omatoimisia korjauksia ennen tutkimusta. Rakenteiden avaaminen ilman suunnitelmaa voi levittää epäpuhtauksia ja hävittää tutkimuksen kannalta tärkeitä merkkejä. Kirjaa sen sijaan havaintosi ylös ja ota kuvia, niin tutkija saa ne käyttöönsä. Merkitse muistiin myös, milloin haju tai oireet ovat voimakkaimmillaan.

Tilaa sisäilmatutkimus ennen korjauksia, niin korjaus kohdistuu ongelman todelliseen syyhyn.

Mitä sisäilmatutkimuksessa tutkitaan?

Sisäilmatutkimuksen laajuus riippuu ongelmasta. Laaja tutkimus selvittää rakenteet, ilmanvaihdon ja sisäilman epäpuhtaudet.

Rakenteiden kosteus ja mikrobit

Tutkija mittaa rakenteiden kosteutta pintakosteusmittarilla ja tarvittaessa porareikämittauksin. Epäilyttävistä rakenteista otetaan materiaalinäytteitä laboratorioon.

Asumisterveysasetuksen 20 §:n mukaan korjaamaton kosteus- tai lahovaurio ylittää toimenpiderajan. Myös rakenteessa todettu mikrobikasvu ylittää rajan, jos sisätiloissa oleskeleva voi altistua sille.

Ilmanvaihto ja paine-erot

Ilmanvaihdon ilmamäärät mitataan ja niitä verrataan tarpeeseen. Asunnon ulkoilmavirran on oltava käytön aikana vähintään 0,35 dm³/s neliömetriä kohden (asetus 545/2015, 9 §).

Myös asunnon ja ulkoilman välinen paine-ero mitataan. Liian suuri alipaine voi imeä epäpuhtauksia rakenteista sisäilmaan.

Sisäilman olosuhteet

Sisäilmasta voidaan mitata esimerkiksi lämpötilaa, kosteutta, hiilidioksidia ja haihtuvia orgaanisia yhdisteitä. Sisäilman hiilidioksidipitoisuus kertoo ilmanvaihdon riittävyydestä.

Asetuksen 8 §:n mukaan hiilidioksidin toimenpideraja ylittyy, kun pitoisuus on yli 1 150 ppm suurempi kuin ulkoilmassa. Pitkäaikainen ylitys viittaa riittämättömään ilmanvaihtoon.

Radon

Radon on maaperästä sisäilmaan kulkeutuva radioaktiivinen kaasu, jota ei voi havaita aisteilla. Asunnon sisäilman radonpitoisuuden viitearvo on 300 Bq/m³ (STM:n asetus 1044/2018, 20 §).

Radonmittauksen on kestettävä vähintään kaksi kuukautta. Mittaus tehdään syyskuun alun ja toukokuun lopun välisenä aikana, joten sitä ei voi tehdä nopeasti kesällä. Mittaus kannattaa tehdä erityisesti maanvastaisessa pientalossa.

Pyydä tutkijalta suunnitelma, josta näet, mitä tutkitaan ja mihin kysymykseen kukin mittaus vastaa.

Sisäilmatutkimus vaihe vaiheelta

Sisäilmatutkimus etenee yleensä vaiheittain. Jokainen vaihe tarkentaa edellisen havaintoja.

Video näkyy, kun hyväksyt markkinointievästeet.

Muuta evästeasetuksia

1. Lähtötietojen kokoaminen

Tutkija käy läpi talon rakennusvuoden, piirustukset, aiemmat korjaukset ja asukkaiden havainnot. Hyvät lähtötiedot säästävät tutkimuskustannuksia.

2. Aistinvarainen tarkastus

Tutkija kiertää rakennuksen ja etsii kosteusjälkiä, hajuja ja riskirakenteita. Tarkastuksen perusteella päätetään, mitä mitataan ja mistä näytteitä otetaan.

3. Mittaukset ja näytteet

Kosteusmittaukset, materiaalinäytteet ja ilmanvaihdon mittaukset tehdään tutkimussuunnitelman mukaan. Asetuksen mukaan mittaukset tehdään ensisijaisesti asunnon tavanomaista käyttöä vastaavissa oloissa (4 §).

4. Raportti ja korjaussuositukset

Lopuksi tutkija laatii raportin, jossa kerrotaan havainnot, tulokset ja niiden tulkinta. Raportin on kerrottava käytetyt menetelmät ja tulosten epävarmuus.

Hyvä raportti päättyy korjaussuosituksiin. Suositusten perusteella korjauksille laaditaan tarvittaessa erillinen korjaussuunnitelma.

Kuka sisäilmatutkimuksen saa tehdä?

Terveydensuojelulaki ja asumisterveysasetus määrittelevät sisäilma-asiantuntijoiden pätevyyden. Rakennusterveysasiantuntija voi toimia yksin ulkopuolisena asiantuntijana.

Sisäilma-asiantuntija ja kosteusvaurion kuntotutkija tekevät sisäilmaongelman selvitykset yhteistyönä (asetus 545/2015, liite 3). Sertifiointi on voimassa viisi vuotta (terveydensuojelulaki 763/1994, 49 d §).

Kysy tutkijalta sertifiointi ennen tilausta. Sertifioidut asiantuntijat löytyvät sertifioijan julkisesta rekisteristä.

Varmista myös, että tutkija on riippumaton korjaajasta. Saman yrityksen ei ole hyvä sekä tutkia että korjata, koska silloin tutkimus voi ohjata turhiin töihin.

Pienemmissä selvityksissä, kuten yksittäisen kosteusjäljen tarkistuksessa, kosteusmittaaja voi riittää. Laaja sisäilmaongelma kuuluu kuitenkin sertifioidulle asiantuntijalle. Kosteusmittaaja voi myös ohjata sinut asiantuntijalle, jos mittaukset viittaavat laajempaan vaurioon.

Sovi tutkimuksen laajuudesta ja raportin sisällöstä kirjallisesti. Kirjallinen tilaus selkeyttää, mitä tutkimus sisältää ja mitä ei.

Kuka vastaa sisäilmaongelmasta?

Terveydensuojelulain 27 §:n mukaan rakenteista, eristeistä tai perusjärjestelmistä aiheutuvan haitan poistamisesta vastaa rakennuksen omistaja. Omakotitalossa vastuu on siis talon omistajalla.

Taloyhtiössä rakenteet kuuluvat yleensä yhtiön kunnossapitovastuulle. Osakkaan on ilmoitettava havaitsemastaan viasta yhtiölle viipymättä (asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009, 4 luku 8 §).

Vuokralainen ilmoittaa ongelmasta ensin vuokranantajalle. Jos asia ei etene, kunnan terveydensuojeluviranomainen voi tehdä asuntoon tarkastuksen.

Viranomainen voi velvoittaa sen, jonka vastuulla haitta on, selvittämään ja poistamaan terveyshaitan (27 §). Määräys voi koskea myös rakenteen kuntotutkimuksen tekemistä.

Jos terveyshaitta johtuu asunnon epätavallisesta käytöstä, vastuu on asunnon haltijalla. Tavallinen asuminen ei siirrä rakenteiden vastuuta asukkaalle. Asukkaan on kuitenkin huolehdittava esimerkiksi tuuletuksesta ja siitä, ettei ilmanvaihdon venttiileitä tukita.

Riitatilanteessa kirjalliset ilmoitukset ja kuvat ovat tärkeitä. Dokumentoi havainnot päivämäärineen, niin myöhemmin on helppo osoittaa, milloin ongelmasta on ilmoitettu.

Taloyhtiössä hallitus päättää tutkimuksen tilaamisesta. Pyydä tutkimusraportti nähtäväksi, jotta tiedät, mitä asunnossasi on tutkittu ja mitä on löydetty.

Tutkimusraportit ja korjausasiakirjat kertovat talon historiasta. Säilytä ne huolellisesti, sillä ne ovat tärkeitä myös myöhemmässä myynnissä ja seuraavissa korjauksissa. Tallenna ne talon huoltokirjaan tai taloyhtiön kunnossapitohistoriaan.

Omakotitalon omistaja päättää tutkimuksesta itse. Jos talo on ostettu hiljattain, keskustele myös juristin kanssa siitä, voiko kyse olla myyjän vastuulle kuuluvasta piilevästä virheestä. Vastuun kannalta on tärkeää, että vaurio dokumentoidaan ennen korjausta.

Ilmoita kosteus- ja sisäilmahavainnoista taloyhtiölle tai vuokranantajalle kirjallisesti ja heti.

Sisäilmatutkimus ja kotitalousvähennys

Asunnon kuntotarkastuksista, mittauksista ja tutkimuksista ei saa kotitalousvähennystä (Vero 81182, luku 1.7). Sama koskee homekoiran käyttöä.

Tutkimuksen perusteella tehdyt korjaukset sen sijaan oikeuttavat vähennykseen työn osuudesta. Mittaukset voivat kuulua vähennykseen vain, jos ne ovat vähäinen osa jo aloitettua remonttia. Lue lisää artikkelista Kotitalousvähennys.

Mitä tutkimuksen jälkeen?

Jos tutkimus löytää vaurion, korjaus suunnitellaan raportin perusteella. Laajoissa korjauksissa tarvitaan korjaussuunnittelija.

Kosteusvaurio korjataan poistamalla vaurioitunut materiaali ja korjaamalla kosteuden lähde. Pelkkä pintojen puhdistus tai maalaus ei korjaa kosteusvauriota.

Korjauksen jälkeen kannattaa varmistaa, että ongelma poistui. Seurantamittaus kertoo, onnistuiko korjaus, ja oireiden seuranta täydentää sitä.

Kylpyhuone on yleisin kosteusvaurion paikka. Lue märkätilan korjauksesta artikkelista Kylpyhuoneremontti.

Näin valitset tekijän sisäilmatutkimukseen

Pyydä tarjous, jossa tutkimuksen laajuus ja menetelmät on eritelty. Vertaa tarjouksia sisällön, ei vain hinnan perusteella.

Kysy tutkijan sertifiointi, kokemus vastaavista rakennuksista ja esimerkkiraportti. Raportin on oltava selkeä myös maallikolle. Etsi kosteusmittaaja Tekijätorista.

Yhteenveto: sisäilmatutkimus

Sisäilmatutkimus selvittää, mistä asunnon sisäilmaongelma johtuu. Tutkimus kannattaa tehdä ennen korjauksia.

Laaja tutkimus kattaa rakenteet, ilmanvaihdon ja sisäilman olosuhteet. Tulokset ja korjaussuositukset kirjataan raporttiin.

Valitse tutkijaksi sertifioitu ja korjaajasta riippumaton asiantuntija. Tutkimuksesta ei saa kotitalousvähennystä, mutta korjauksista saa.

Usein kysytyt kysymykset sisäilmatutkimuksesta

Lähteet:

• Terveydensuojelulaki 763/1994
• Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista 545/2015
• Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009
• Verohallinto: Kotitalousvähennys asunnon kunnossapito- ja perusparannustöistä (Vero 81182)

Lisää ensisijaiseksi lähteeksi Googlessa (avautuu uuteen välilehteen)

Aiheeseen liittyvät artikkelit

• Kosteus ja homeKuntotarkastus – Milloin sitä tarvitaan ja mitä se kertoo?
• Kosteus ja homeAsbestikartoitus – Milloin se tarvitaan ja miten se tehdään?
• Luvat ja suunnitteluRakennuspiirtäjä – Milloin tarvitset ja miten valitset oikean?
• Ikkunat ja ovetLukkoseppä – Milloin tarvitset lukkoseppää ja miten valitset oikean?
• JulkisivuUlkoverhouksen uusiminen – Milloin vaihto kannattaa ja miten se tehdään?
• LämmitysLämmitysjärjestelmän vaihto – Milloin vaihto kannattaa ja miten se tehdään?