Saostuskaivon tyhjennys – Kuinka usein ja miten se tehdään?

Kirjoittaja: Tekijätori – Lisätiedot ↓

Haja-asutusalueella talon jätevedet käsitellään usein kiinteistöllä. Saostuskaivot ovat monen jätevesijärjestelmän ensimmäinen vaihe.

Saostuskaivoon laskeutuu jäteveden kiintoaines eli liete. Jos kaivoa ei tyhjennetä, liete pääsee eteenpäin maahan imeyttämöön tai suodattamoon ja tukkii sen.

Säännöllinen tyhjennys on siksi jätevesijärjestelmän tärkein huoltotoimi. Se pidentää koko järjestelmän käyttöikää ja suojaa ympäristöä.

Tässä artikkelissa kerron:

• mikä saostuskaivo on ja miten se toimii
• kuinka usein saostuskaivo tyhjennetään
• kuka tyhjennyksen saa tehdä
• miten järjestelmää huolletaan tyhjennysten välillä
• milloin jätevesijärjestelmä pitää uusia ja
• saako tyhjennyksestä kotitalousvähennyksen.

Mikä saostuskaivo on ja miten se toimii?

Saostuskaivo eli sakokaivo on säiliö, johon talon jätevedet johdetaan ensimmäisenä. Kaivossa jäteveden kiintoaines laskeutuu pohjalle ja kevyt aines nousee pintaan.

Saostuskaivoja on yleensä kaksi tai kolme peräkkäin. Jokainen osasto erottaa lisää kiintoainesta, ennen kuin vesi johdetaan jatkokäsittelyyn. Nykyään saostusosastot voivat olla myös yhdessä monikammioisessa säiliössä.

Saostuskaivo ei yksin puhdista jätevettä riittävästi. Kaivojen jälkeen vesi käsitellään esimerkiksi maahanimeyttämössä, maasuodattamossa tai pienpuhdistamossa.

Umpisäiliö on eri asia kuin saostuskaivo. Umpisäiliöön kerätään jätevesi kokonaan, eikä siitä johdeta vettä maaperään, joten se tyhjennetään useammin. Usein umpisäiliöön johdetaan vain käymäläjätevedet, ja muut jätevedet käsitellään erikseen.

Kiinteistön jätevesijärjestelmälle on laadittava käyttö- ja huolto-ohje. Valtioneuvoston asetuksen 157/2017 7 §:n mukaan ohjeeseen on sisällyttävä tiedot huoltoa vaativista kohteista, huolto- ja tarkkailutoimista sekä huoltovälistä.

Kuinka usein saostuskaivo tyhjennetään?

Saostuskaivon tyhjennysväli riippuu kaivon koosta, asukkaiden määrästä ja käytöstä. Tarkka väli kerrotaan järjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeessa. Jos ohjetta ei ole, sellainen kannattaa laatia esimerkiksi suunnittelijan tai kunnan neuvonnan avulla.

Liian harva tyhjennys tulee kalliiksi. Lietteen karkaaminen jatkokäsittelyyn voi tukkia imeyttämön pysyvästi, jolloin se joudutaan uusimaan.

Lisäksi kunnan jätehuoltomääräykset määräävät usein saostuskaivojen vähimmäistyhjennysvälin. Tarkista oman kuntasi määräykset, sillä ne vaihtelevat kunnittain.

Tyhjennys voi olla tarpeen määräaikaa aiemmin, jos:

• kaivossa on paljon lietettä tai paksu pintakerros
• jätevesi virtaa hitaasti tai viemäri pulputtaa
• kaivosta tai pihalta tulee hajua
• kiinteistöllä on asunut tavallista enemmän ihmisiä

Vapaa-ajan asunnolla käyttö on usein vähäisempää. Silloinkin kunnan määräyksiä on noudatettava, ja tyhjennysväli voi olla erilainen kuin vakituisessa asunnossa. Kysy kunnasta, millä perusteella vapaa-ajan asunnon tyhjennysväli määräytyy ja voiko sitä harventaa.

Kirjaa tyhjennykset muistiin. Kirjanpito helpottaa järjestelmän seurantaa, ja tietoja kysytään usein myös kiinteistön myynnin yhteydessä.

Tyhjennyksen tarvetta voi arvioida itse avaamalla kaivon kannen. Jos lietekerros tai pinnalla kelluva kerros on paksu, tyhjennys on ajankohtainen, vaikka määräaika ei olisi vielä täynnä.

Ajoita tyhjennys mieluiten sulan maan aikaan. Talvella kaivojen kannet voivat olla jäässä tai lumen alla, ja pakkanen voi jäädyttää tyhjennetyn kaivon.

Tarkista tyhjennysväli järjestelmän huolto-ohjeesta ja kunnan jätehuoltomääräyksistä ja kirjaa jokainen tyhjennys muistiin.

Kuka saostuskaivon tyhjennyksen saa tehdä?

Saostuskaivon liete on jätettä, jonka kuljetuksesta säädetään jätelaissa. Lietettä ei saa levittää omalle maalle tai kuljettaa itse ilman kunnan määräysten sallimaa tapaa.

Jätelain 646/2011 94 §:n mukaan jätteen ammattimaista kuljettamista harjoittavan on haettava toiminnan hyväksymistä jätehuoltorekisteriin. Tyhjennyksen tekevän yrityksen on siis oltava rekisterissä.

Kunnasta riippuen lietteen kuljetus on järjestetty kunnan kilpailuttamana tai kiinteistön haltijan itse tilaamana, ja käytäntö voi muuttua kilpailutusten myötä. Tarkista oman kuntasi käytäntö jätehuoltoviranomaiselta.

Tyhjennys tehdään imuautolla. Varmista, että kaivoille pääsee raskaalla ajoneuvolla, ja merkitse kaivojen paikat talveksi. Imuletku ulottuu yleensä jonkin matkan päähän, mutta pitkä matka voi hankaloittaa tyhjennystä.

Pyydä tyhjennyksestä kuitti tai merkintä. Siitä näkyy tyhjennyspäivä ja tyhjentäjä, mikä helpottaa huoltokirjanpitoa.

Tyhjennyksen jälkeen kaivo täytetään yleensä osittain vedellä. Noudata tyhjentäjän ja järjestelmän valmistajan ohjeita, sillä joissakin järjestelmissä osa lietteestä jätetään kaivoon.

Jätevesijärjestelmän huolto tyhjennysten välillä

Tyhjennys on tärkein, mutta ei ainoa huoltotoimi. Järjestelmää kannattaa tarkkailla säännöllisesti. Käyttö- ja huolto-ohje kertoo, mitä kohteita tarkkaillaan ja kuinka usein niitä huolletaan.

Video näkyy, kun hyväksyt markkinointievästeet.

Muuta evästeasetuksia

Tarkista kaivot muutaman kerran vuodessa. Katso, että kannet ovat ehjät ja tiiviisti kiinni ja että vesi virtaa kaivosta toiseen. Rikkinäinen kansi on vaaraksi lapsille ja eläimille, ja sen kautta kaivoon voi päästä sadevettä.

Sadevesiä tai salaojavesiä ei saa johtaa jätevesijärjestelmään. Ylimääräinen vesi huuhtoo lietteen kaivoista eteenpäin ja kuormittaa jatkokäsittelyä.

Kohtuullinen vedenkäyttö helpottaa järjestelmän toimintaa. Esimerkiksi pyykinpesun jakaminen useammalle päivälle tasaa kuormitusta, kun suuri vesimäärä ei tule kerralla.

Älä laita viemäriin rasvaa, kemikaaleja, lääkkeitä tai hygieniatuotteita. Ne voivat tukkia järjestelmän tai haitata puhdistusta. Paistorasva kannattaa kerätä purkkiin ja laittaa sekajätteeseen tai biojätteeseen kunnan ohjeiden mukaan.

Talvella seuraa, ettei järjestelmä jäädy. Lumi eristää kaivoja, joten kaivojen päältä ei kannata aurata lunta pois.

Jos järjestelmässä on pumppu tai sähkölaitteita, tarkista niiden toiminta säännöllisesti. Hälytysvalo tai poikkeava ääni kertoo, että laite tarvitsee huoltoa.

Tarkista myös jatkokäsittely, kuten imeyttämö tai suodattamo. Märkä tai haiseva maa imeyttämön kohdalla voi kertoa, että järjestelmä ei toimi.

Pienpuhdistamoissa on usein omat huoltotoimensa, kuten kemikaalin lisäys. Noudata laitteen käyttö- ja huolto-ohjetta tarkasti.

Pidä rasvat, kemikaalit ja hygieniatuotteet poissa viemäristä, jotta jätevesijärjestelmä toimii pitkään.

Milloin jätevesijärjestelmä pitää uusia?

Jätevesijärjestelmä ei kestä ikuisesti. Vanha järjestelmä voi olla puutteellinen, vaikka saostuskaivot tyhjennettäisiin säännöllisesti. Vanhat betonikaivot voivat vuotaa, ja vanha imeyttämö voi olla tukkeutunut.

Uusimisen tarpeesta kertovat esimerkiksi:

• jätevesi nousee maan pintaan imeyttämön kohdalla
• kaivot ovat rikki tai vuotavat
• järjestelmässä on pelkät saostuskaivot ilman jatkokäsittelyä
• järjestelmä ei vastaa nykyisiä vaatimuksia

Ympäristönsuojelulain 527/2014 156 b §:n mukaan perustason puhdistusvaatimuksen on täytyttävä, kun kiinteistöllä esimerkiksi rakennetaan vesikäymälä tai tehdään vesi- ja viemärilaitteistoja koskeva korjaus- ja muutostyö, jossa järjestelmää uusitaan.

Ranta-alueilla ja pohjavesialueilla vaatimukset ovat tiukemmat. Selvitä oman kiinteistösi vaatimukset kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Usein kunnasta saa myös neuvontaa järjestelmän valintaan.

Uuden järjestelmän rakentaminen vaatii aina suunnitelman. Asetuksen 157/2017 6 §:n mukaan suunnitelmaan on sisällyttävä esimerkiksi tiedot jätevesien määrästä, järjestelmän mitoituksesta ja purkupaikan sijainnista.

Saostuskaivon tyhjennys ja kotitalousvähennys

Saostuskaivon tyhjennyksestä ei saa kotitalousvähennystä. Verohallinnon mukaan likakaivon tyhjennys ei ole vähennykseen oikeuttavaa kotitaloustyötä (Vero 81186, luku 1.2).

Jätevesijärjestelmän uusiminen omakotitalon tai vapaa-ajan asunnon piha-alueella on sen sijaan piha-alueen perusparannustyötä, josta vähennyksen voi saada (Vero 81182, luku 1.10).

Vähennys koskee vain työn osuutta, ei kaivoja, putkia tai suodatinmateriaaleja, ja tekijän on oltava ennakkoperintärekisterissä. Lue ehdot artikkelista Kotitalousvähennys.

Näin valitset tekijän jätevesijärjestelmän uusimiseen

Jätevesijärjestelmän uusiminen alkaa suunnitelmasta. Suunnittelija mitoittaa järjestelmän kiinteistön ja maaperän mukaan. Maaperä selvitetään usein koekuopalla, jotta tiedetään, sopiiko kiinteistölle imeyttämö vai tarvitaanko suodattamo tai pienpuhdistamo.

Pyydä tarjous, josta näkyvät kaivuutyöt, kaivot, putket, jatkokäsittely ja pihan viimeistely. Kysy myös, kuka laatii käyttö- ja huolto-ohjeen. Uusi järjestelmä vaatii yleensä luvan tai ilmoituksen, josta suunnittelija osaa kertoa tarkemmin jo ensimmäisellä käynnillä.

Jätevesijärjestelmän rakentamiseen löydät maanrakentajan Tekijätorista. Viemäriputkien liitoksiin talon sisällä löydät LVI-asentajan Tekijätorista.

Lue myös:

• Viemärin avaus – Näin tukos aukeaa ja milloin kutsut ammattilaisen
• Putkimies – Milloin tarvitset ja miten valitset oikean?
• Salaojan tarkastuskaivo – Mitä kuiva tai vetinen kaivo kertoo salaojista?

Yhteenveto: saostuskaivon tyhjennys

Saostuskaivo tyhjennetään järjestelmän huolto-ohjeen ja kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Tyhjennyksen tekee jätehuoltorekisteriin hyväksytty yritys.

Tarkkaile kaivoja ja jatkokäsittelyä tyhjennysten välillä, ja pidä rasvat ja kemikaalit poissa viemäristä.

Tyhjennyksestä ei saa kotitalousvähennystä, mutta jätevesijärjestelmän uusimisesta saa työn osuudesta.

Hyvin huollettu jätevesijärjestelmä toimii huomaamattomasti vuosikymmeniä. Säännöllinen tyhjennys ja tarkkailu ovat edullisin tapa välttää kalliit korjaukset ja ympäristöhaitat.

Jos et ole varma järjestelmäsi kunnosta tai vaatimuksista, kysy neuvoa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta tai jätevesineuvonnasta. Neuvonta auttaa arvioimaan, riittääkö huolto vai tarvitaanko uusi järjestelmä.

Usein kysytyt kysymykset saostuskaivon tyhjennyksestä

Lähteet:

• Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 157/2017
• Ympäristönsuojelulaki 527/2014
• Jätelaki 646/2011
• Verohallinto: Kotitalousvähennys tavanomaisesta kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöstä (Vero 81186)
• Verohallinto: Kotitalousvähennys asunnon kunnossapito- ja perusparannustöistä (Vero 81182)

Lisää ensisijaiseksi lähteeksi Googlessa (avautuu uuteen välilehteen)

Aiheeseen liittyvät artikkelit

• JulkisivuUlkoverhouksen uusiminen – Milloin vaihto kannattaa ja miten se tehdään?
• LämmitysLämmitysjärjestelmän vaihto – Milloin vaihto kannattaa ja miten se tehdään?
• Perustukset ja salaojatAlapohjan korjaus – Milloin korjaus on ajankohtainen ja miten se tehdään?
• Perustukset ja salaojatSokkelin korjaus – Milloin korjaus on ajankohtainen ja miten se tehdään?
• KylpyhuoneVesieristys – Näin märkätilan vedeneristys tehdään oikein
• Kosteus ja homeAsbestikartoitus – Milloin se tarvitaan ja miten se tehdään?