Alapohjan korjaus – Milloin korjaus on ajankohtainen ja miten se tehdään?

Kirjoittaja: Tekijätori – Lisätiedot ↓

Alapohja on talon lattian alla oleva rakenne, joka erottaa asuintilat maapohjasta. Sen kunto vaikuttaa sisäilmaan, lattian lämpöön ja koko talon kestävyyteen.

Alapohjan ongelmat jäävät usein huomaamatta pitkään, koska rakenne on piilossa. Ensimmäinen merkki on usein maakellarimainen haju tai kylmä lattia.

Erityisesti vanhojen talojen rossipohjat eli ryömintätilaiset alapohjat vaativat huolellista hoitoa. Oikein tehty korjaus pidentää talon ikää vuosikymmenillä.

Tässä artikkelissa kerron:

• millaisia alapohjia on
• mistä tunnistat korjausta vaativan alapohjan
• mitä määräykset ryömintätilalta edellyttävät
• miten alapohjan korjaus etenee
• mitä kengitys tarkoittaa ja
• tarvitaanko korjaukseen lupa.

Millaisia alapohjia on?

Alapohjat jaetaan karkeasti kahteen päätyyppiin. Maanvastainen alapohja on suoraan maan päälle valettu laatta, ja tuulettuva alapohja on rakenne, jonka alla on tuulettuva ryömintätila.

Rossipohja on vanha nimitys tuulettuvalle alapohjalle. Rintamamiestaloissa ja muissa vanhoissa puutaloissa rossipohja on yleinen.

Rossipohjassa lattian alla on ilmatila, joka tuulettuu sokkelissa olevien tuuletusaukkojen kautta. Tuuletuksen tehtävä on pitää rakenteet kuivina. Tuuletusaukkoja ei saa tukkia talveksi, vaikka lattia tuntuisi kylmältä.

Ympäristöministeriön asetuksen rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta (782/2017) 2 §:n mukaan ryömintätila on rakennuksen alapohjan, perusmuurin ja perusmaan rajoittama, tarkoituksellisesti järjestetty ulkoilmaan tuulettuva ilmatila.

Maanvastaisessa alapohjassa ongelmat liittyvät tyypillisesti kosteuteen, eristykseen ja lattiapinnoitteisiin. Tässä artikkelissa keskityn ryömintätilaisen alapohjan korjaukseen, joka on vanhoissa taloissa yleisin korjauskohde.

Mistä tunnistat korjausta vaativan alapohjan?

Alapohjan vaurio näkyy usein ensin asuintiloissa. Tunnista merkit ajoissa, niin korjaus pysyy pienempänä. Huomioi myös, pahenevatko oireet tiettyyn vuodenaikaan.

Tyypillisiä merkkejä ovat:

• maakellarimainen tai ummehtunut haju sisätiloissa
• kylmä ja vetoinen lattia
• notkuva, nariseva tai kallistunut lattia
• lattian ja seinän liitoksen tummuminen
• kosteusjäljet tai home lattian rajassa
• sokkelin tuuletusaukkojen tukkeutuminen
• veden kertyminen ryömintätilaan

Haju johtuu usein siitä, että ryömintätilan mikrobit ja kosteus pääsevät ilmavirtojen mukana sisätiloihin. Ilmavuodot lattian läpi ovat yleinen sisäilmaongelman syy.

Kallistunut tai notkuva lattia voi kertoa lahoista palkeista tai perustusten painumisesta. Silloin rakenteiden kunto on selvitettävä ennen lattian pintojen korjausta.

Kylmä lattia voi johtua puutteellisesta eristyksestä tai ilmavuodoista. Lattian rajan veto talvella kertoo usein, että kylmä ilma pääsee ryömintätilasta seinän ja lattian liitoksiin.

Myös vanhat remontit voivat aiheuttaa ongelmia. Tiivis lattiapinnoite tai tukitut tuuletusaukot ovat voineet muuttaa rakenteen alkuperäistä toimintaa.

Jos ryömintätilaan pääsee, sinne kannattaa kurkistaa taskulampun kanssa. Etsi märkiä kohtia, valkoista tai tummaa kasvustoa ja maapohjalle kertyneitä rakennusjätteitä.

Tarkista myös, että sokkelin tuuletusaukot ovat auki ja niiden edessä ei ole lunta, kasveja tai tavaroita. Tukkeutunut tuuletus on yksi yleisimmistä rossipohjan ongelmien syistä.

Tarkista ryömintätila taskulampulla ja haista ilmaa, sillä ummehtunut haju on usein ensimmäinen merkki ongelmasta.

Mitä määräykset edellyttävät ryömintätilalta?

Asetuksen 782/2017 19 §:n mukaan ryömintätilaan ei saa kerääntyä vettä, ja ryömintätilan on tuuletuttava. Ryömintätilan kosteus ei saa aiheuttaa haittaa rakenteiden toiminnalle ja kestävyydelle.

Asetuksen 20 §:n mukaan uuden rakennuksen ryömintätilan korkeuden on oltava keskimäärin vähintään 0,8 metriä, ja ryömintätilaan on oltava pääsy tarkastamista ja huoltoa varten.

Vanhoissa taloissa ryömintätila on usein matalampi. Korjauksessa ei tarvitse muuttaa toimivaa rakennetta, sillä asetuksen 4 §:n mukaan kosteusteknisesti toimiva rakennus voidaan korjata rakennusaikaista rakentamistapaa noudattaen.

Jos rakenne kuitenkin aiheuttaa terveyshaittaa tai vaurioita, korjauksessa on noudatettava asetuksen vaatimuksia. Silloin korjaus on suunniteltava huolellisesti.

Asetuksen 22 §:n mukaan kosteus ei saa siirtyä haitallisesti perusmuurista alasidepuuhun eikä yläpuolisiin rakenteisiin. Kosteuden katkaisu perusmuurin ja puurakenteen välillä on siksi tärkeä yksityiskohta.

Alapohjan korjaus vaihe vaiheelta

Alapohjan korjaus alkaa aina kunnon selvittämisestä. Ilman selvitystä korjataan helposti oireita eikä syitä.

1. Kuntotutkimus

Kuntotutkija tai kosteusmittaaja selvittää rakenteiden kosteuden, lahovauriot ja mikrobikasvuston. Tutkimus kertoo, riittääkö kunnostus vai tarvitaanko rossipohjan uusiminen. Tutkimuksessa voidaan ottaa materiaalinäytteitä ja mitata ryömintätilan kosteutta pidemmän ajan.

2. Korjaussuunnitelma

Laajoissa korjauksissa laaditaan korjaussuunnitelma. Suunnitelmassa ratkaistaan tuuletus, eristys, kosteuden katkaisu ja ilmatiiviys. Suunnitelma toimii myös urakkatarjousten pohjana.

3. Ryömintätilan siivous

Ryömintätilasta poistetaan orgaaninen aines, rakennusjätteet ja vanhat muottilaudat. Ne ovat homeen ja lahon kasvualusta. Työ tehdään suojavarusteissa, koska ryömintätilan pöly voi sisältää mikrobeja.

4. Vaurioituneiden rakenteiden korjaus

Lahot palkit, alajuoksut ja lattialaudat vaihdetaan. Vaurioitunut eriste poistetaan ja korvataan uudella. Uudet puuosat erotetaan perusmuurista kosteuden katkaisulla.

Video näkyy, kun hyväksyt markkinointievästeet.

Muuta evästeasetuksia

5. Maapohjan käsittely

Maapohja tasataan ja tarvittaessa lämmöneristetään. Lämmöneristetty maapohja pitää ryömintätilan lämpimämpänä ja kuivempana. Ratkaisu valitaan suunnitelman mukaan, sillä eristys muuttaa ryömintätilan kosteusolosuhteita.

6. Tuuletuksen parantaminen

Tuuletusaukot avataan ja tarvittaessa niitä lisätään. Tuuletuksen pitää kulkea koko ryömintätilan läpi, ilman tuulettumattomia nurkkia. Tuuletusaukkoihin asennetaan säleiköt, jotka estävät eläinten pääsyn ryömintätilaan.

7. Ilmatiiviys

Lattian ilmavuodot tiivistetään, jotta ryömintätilan ilma ei pääse sisätiloihin. Tiivistys on tärkeää erityisesti putkien ja johtojen läpivienneissä. Korjauksen jälkeen sisäilman laatua voidaan seurata mittauksilla.

Selvitä vaurion syy kuntotutkimuksella ennen kuin avaat lattioita, niin korjaat syyn etkä vain oireita.

Alapohjan kengitys

Alapohjan kengitys tarkoittaa rakennuksen alimpien puurakenteiden, kuten alajuoksujen tai alimpien hirsien, uusimista. Kengitys on tarpeen, kun alimmat rakenteet ovat lahonneet.

Kengityksessä rakennusta tuetaan väliaikaisesti, lahot osat poistetaan ja uudet asennetaan tilalle. Samalla korjataan perusmuurin ja puurakenteen välinen kosteuden katkaisu. Työ edetään yleensä seinä kerrallaan, jotta rakennus pysyy tuettuna koko ajan.

Kengitys on vaativa työ, joka kohdistuu kantaviin rakenteisiin. Siihen tarvitaan kokenut tekijä ja usein rakennesuunnittelija.

Hirsitalossa kengitys tehdään usein samalla, kun sokkeli ja salaojat korjataan. Silloin kosteuden syyt saadaan korjattua samalla kertaa, eikä uusi puurakenne joudu kosteuden armoille.

Mökin alapohjan korjauksessa periaatteet ovat samat. Kesämökin ryömintätila on usein matala ja vaikeasti tarkastettava, joten korjaukseen voi joutua avaamaan lattian sisältä päin.

Tarvitaanko alapohjan korjaukseen lupa?

Pienet kunnostustyöt, kuten ryömintätilan siivous ja tuuletusaukkojen avaaminen, ovat tyypillisesti kunnossapitoa. Laajempi korjaus voi kuitenkin vaatia rakentamisluvan. Lupa-asia kannattaa selvittää jo suunnitteluvaiheessa, jotta aikataulu ei veny. Rakennusvalvonta voi myös edellyttää, että korjaukselle nimetään vastaava työnjohtaja ja laaditaan suunnitelmat.

Rakentamislain 751/2023 42 §:n mukaan rakennuskohdetta korjattaessa rakentamislupa tarvitaan esimerkiksi, jos korjaus kohdistuu vähäistä merkittävämmässä määrin terveyshaitan poistamiseen tai toimenpidealueen kantava rakenne on vaurioitunut.

Lupa voi tarvita myös, jos korjaustoimenpiteet voivat vaarantaa rakennuksen terveellisyyden ja turvallisuuden. Kysy aina oman kuntasi rakennusvalvonnasta ennen töiden aloittamista.

Kotitalousvähennys alapohjan korjauksesta

Alapohjan korjaus on asunnon kunnossapito- ja perusparannustyötä. Työn osuudesta voi saada kotitalousvähennyksen (Vero 81182).

Kuntotutkimuksesta, mittauksista ja suunnittelusta vähennystä ei kuitenkaan saa (luku 1.7). Tekijän on oltava ennakkoperintärekisterissä, ja vähennys koskee vain työn osuutta. Lue ehdot artikkelista Kotitalousvähennys.

Näin valitset tekijän alapohjan korjaukseen

Alapohjan korjaus vaatii rakennusfysiikan tuntemusta. Pyydä tekijältä kuvaus siitä, miten tuuletus, eristys ja kosteuden katkaisu ratkaistaan. Kysy myös aiemmista vastaavista kohteista ja siitä, kuka laatii korjaussuunnitelman.

Kosteuden ja vaurioiden selvittämiseen löydät kosteusmittaajan Tekijätorista. Perustusten ja alapohjan korjaukseen löydät perustustyöntekijän Tekijätorista.

Alapohjan kunto liittyy usein sokkeliin ja salaojiin. Lue myös Sokkelin korjaus ja Patolevyn asennus.

Yhteenveto: alapohjan korjaus

Alapohjan korjaus on ajankohtainen, kun lattian alta haisee, lattia on kylmä tai notkuu tai ryömintätilaan kertyy vettä.

Määräysten mukaan ryömintätilan on tuuletuttava, eikä sinne saa kerääntyä vettä. Korjaus alkaa kuntotutkimuksesta ja etenee suunnitelman mukaan.

Kantaviin rakenteisiin kohdistuva tai terveyshaittaa poistava korjaus voi vaatia rakentamisluvan. Korjaustyöstä saat kotitalousvähennyksen työn osuudesta.

Alapohjan korjaus on usein iso hanke, joten se kannattaa ajoittaa suunnitelmallisesti. Yhdistä se mahdollisuuksien mukaan sokkelin ja salaojien korjaukseen, jolloin talon kosteudenhallinta saadaan kuntoon kerralla.

Usein kysytyt kysymykset alapohjan korjauksesta

Lähteet:

• Ympäristöministeriön asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta 782/2017
• Rakentamislaki 751/2023
• Verohallinto: Kotitalousvähennys asunnon kunnossapito- ja perusparannustöistä (Vero 81182)

Lisää ensisijaiseksi lähteeksi Googlessa (avautuu uuteen välilehteen)

Aiheeseen liittyvät artikkelit

• Perustukset ja salaojatSokkelin korjaus – Milloin korjaus on ajankohtainen ja miten se tehdään?
• Perustukset ja salaojatPatolevyn asennus – Näin asennus etenee vaihe vaiheelta
• Perustukset ja salaojatSalaojan tarkastuskaivo – Mitä kuiva tai vetinen kaivo kertoo salaojista?
• KylpyhuoneSilikonisaumojen uusiminen – Milloin vaihto kannattaa ja miten se tehdään?
• Kattoremontti ja -huoltoHuopakattoremontti – Näin suunnittelet ja toteutat remontin onnistuneesti
• Kosteus ja homeAsbestikartoitus – Milloin se tarvitaan ja miten se tehdään?