Alapohjan eristys – Näin eristät rossipohjan oikein

Kirjoittaja: Tekijätori – Lisätiedot ↓

Kylmä lattia on vanhan omakotitalon tavallinen vaiva. Syy on usein ohut tai painunut alapohjan eriste.

Alapohjan lisäeristys parantaa asumismukavuutta ja vähentää lämpöhäviöitä. Tuulettuvassa alapohjassa eli rossipohjassa eristys vaikuttaa kuitenkin myös ryömintätilan kosteuteen.

Siksi alapohjaa ei kannata eristää pelkän eristepaksuuden perusteella. Eristys, ilmatiiviys ja tuuletus on suunniteltava kokonaisuutena.

Tässä artikkelissa kerron:

• milloin alapohjan eristys kannattaa
• millainen on tuulettuvan alapohjan rakenne
• eristetäänkö rossipohja ylhäältä vai alapuolelta
• miten eristepaksuus ja U-arvo valitaan
• miksi ilmansulku ja tuulensuojalevy ovat tärkeitä
• mitä määräykset sanovat ja
• miten saat eristyksestä kotitalousvähennyksen.

Milloin alapohjan eristys kannattaa?

Alapohjan eristys on ajankohtainen, kun lattia on talvella kylmä tai vetoinen. Vanhoissa rossipohjissa eristettä voi olla vain ohut kerros, ja se on voinut painua tai siirtyä vuosien aikana.

Merkkejä eristystarpeesta ovat:

• lattia tuntuu kylmältä, vaikka huoneilma on lämmin
• lattian ja seinän rajassa tuntuu vetoa
• ryömintätilasta näkyy eristeen aukkoja tai pudonneita eristelevyjä
• eriste on tuhohyönteisten tai jyrsijöiden vaurioittama
• lattia narisee tai joustaa, ja rakenteet avataan joka tapauksessa

Eristys kannattaa ajoittaa muiden alapohjatöiden yhteyteen. Kun lattia avataan esimerkiksi lattiaremontin takia, eristeen uusiminen on helppo tehdä samalla.

Alapohjan kunto on selvitettävä ennen eristystä. Lisäeristys ei korjaa kosteus- tai lahovauriota, vaan peittää sen entistä paremmin. Jos ryömintätilassa on hajua, hometta tai seisovaa vettä, korjaa ensin syy. Korjauksesta kerron artikkelissa Alapohjan korjaus.

Joskus kylmän lattian syy ei ole eristeessä vaan ilmavuodoissa. Lattian ja ulkoseinän liitoksen raot päästävät kylmää ilmaa sisälle, vaikka eristettä olisi riittävästi. Tiivistys voi silloin olla halvempi ja tehokkaampi ratkaisu.

Lämpökamerakuvaus talvella paljastaa kylmät kohdat ja ilmavuodot. Kuvauksen tulokset kertovat, kannattaako eristää koko alapohja vai vain tietyt kohdat. Kuvaus on hyvä tehdä, kun ulkona on selvästi kylmempää kuin sisällä, esimerkiksi tammi- tai helmikuun pakkasilla. Kuvauksen tekee lämpökuvaaja.

Selvitä alapohjan kunto ja kosteus ennen kuin tilaat lisäeristyksen.

Tuulettuvan alapohjan rakenne

Rossipohjassa lattia on maanpinnan yläpuolella, ja sen alla on tuulettuva ryömintätila. Ryömintätila tuulettuu sokkelin tuuletusaukkojen kautta.

Tyypillinen vanha rossipohja koostuu ylhäältä alas lueteltuna seuraavista kerroksista:

• lattiapinnoite ja lattialaudat tai levy
• ilmansulku tai höyrynsulku
• lämmöneriste kantavien palkkien välissä
• tuulensuoja eristeen alapinnassa
• tuulettuva ryömintätila ja maapohja

Ilmansulku estää lämpimän ja kostean sisäilman pääsyn rakenteeseen. Tuulensuoja estää ryömintätilan ilmaa virtaamasta eristeen läpi ja heikentämästä sen eristyskykyä.

Kosteusteknisestä toimivuudesta säädetään ympäristöministeriön asetuksessa 782/2017. Asetuksen 19 §:n mukaan ryömintätilaan ei saa kerääntyä vettä ja ryömintätilan on tuuletuttava.

Uuden rakennuksen ryömintätilan on oltava keskimäärin vähintään 0,8 metriä korkea (20 §). Ryömintätilaan on oltava pääsy tarkastusta ja huoltoa varten. Vanhoissa taloissa ryömintätila on usein matalampi, mikä vaikeuttaa eristämistä alapuolelta.

Rossipohjan eristys ylhäältä vai alapuolelta?

Rossipohjan voi eristää kahdella tavalla. Valinta riippuu lattian kunnosta, ryömintätilan korkeudesta ja muista remonttisuunnitelmista.

Video näkyy, kun hyväksyt markkinointievästeet.

Muuta evästeasetuksia

Eristys ylhäältä

Ylhäältä eristettäessä lattiapinnat ja lattialaudat puretaan. Palkkien väli avautuu kokonaan, jolloin vanhan eristeen ja palkkien kunto nähdään.

Ylhäältä eristäminen on luonteva valinta, kun lattia uusitaan joka tapauksessa. Samalla voidaan asentaa ehjä ilmansulku ja tiivistää seinien liitokset. Myös lahovaurioiset palkit on helppo vaihtaa, kun ne ovat näkyvissä.

Ylhäältä eristäminen vaatii, että huone tyhjennetään työn ajaksi. Työ etenee yleensä huone kerrallaan, jolloin osa talosta on käytössä koko ajan. Huonekalut kannattaa siirtää varastoon tai muihin huoneisiin jo ennen töiden alkua.

Eristys alapuolelta

Rossipohjan eristys alapuolelta tehdään ryömintätilasta. Asukkaat voivat yleensä asua talossa työn aikana, koska lattiaa ei pureta.

Alapuolelta eristäminen vaatii riittävän korkean ryömintätilan. Ahtaassa ryömintätilassa työ on hidasta ja tarkka asennus vaikeaa. Eriste kiinnitetään palkkien väliin ja sen alle asennetaan tuulensuojalevy.

Alapuolelta ei pysty korjaamaan lattian ilmansulkua. Jos ilmavuodot ovat merkittävä ongelma, ylhäältä eristäminen on usein parempi ratkaisu.

Ryömintätilassa työskentely on fyysisesti raskasta ja pölyistä. Käytä hengityksensuojainta ja suojavaatteita, sillä ryömintätilassa voi olla mikrobeja ja vanhaa eristepölyä. Ennen vuotta 1994 rakennetussa talossa selvitä myös asbestin mahdollisuus ennen purkutöitä.

Valitse eristyksen suunta lattian kunnon ja ryömintätilan korkeuden perusteella, ei pelkän helppouden vuoksi.

Alapohjan eristyksen paksuus ja U-arvo

Eristepaksuus määräytyy palkkien korkeuden, eristeen ja tavoitellun U-arvon mukaan. Mitä pienempi U-arvo, sitä vähemmän lämpöä karkaa lattian läpi.

Palkkien väliin mahtuu vain rajallinen määrä eristettä. Lisäeristystä voi tehdä myös palkkien alapintaan tuulensuojalevyn kanssa, jos ryömintätilan korkeus sallii.

Uusi ympäristöministeriön asetus 869/2026 korjaus- ja muutostöiden energiatehokkuudesta tulee voimaan 1.1.2027. Sen mukaan alapohjan U-arvon on oltava alkuperäinen U-arvo kerrottuna 0,45:llä, kuitenkin enintään 0,17 W/(m²K) (4 §).

Vaatimus koskee ensisijaisesti hankkeita, joihin haetaan rakentamislupaa. Pientalon tavallinen lisäeristys ei yleensä vaadi lupaa, mutta tarkista asia oman kuntasi rakennusvalvonnasta.

Ilmansulku, höyrynsulku ja tuulensuojalevy

Rossipohjan höyrynsulku tai ilmansulku asennetaan rakenteen lämpimälle puolelle. Saumat, reunat ja läpiviennit on tiivistettävä huolellisesti.

Kosteusteknisen toimivuuden asetuksen 782/2017 6 §:n mukaan vaipan ilmanpitävyyden on estettävä vesihöyryn haitallinen siirtyminen rakenteisiin. Vuotava ilmansulku päästää kosteaa sisäilmaa eristeeseen.

Tuulensuojalevy alapohjaan asennetaan eristeen alapintaan. Levyn on päästettävä kosteus kuivumaan rakenteesta alaspäin. Levyn saumat ja reunat tiivistetään, jotta ryömintätilan ilma ei virtaa eristeen läpi.

Vanhoissa taloissa höyrynsulkuna on usein käytetty muovia. Rakenteen kosteustekninen toiminta kannattaa tarkistaa ennen uusien kerrosten lisäämistä, jotta rakenteeseen ei synny kahta tiivistä kerrosta.

Tuuletus ja kosteus eristyksen jälkeen

Lisäeristys muuttaa ryömintätilan olosuhteita. Kun lattian läpi karkaa vähemmän lämpöä, ryömintätila viilenee ja sen suhteellinen kosteus voi nousta.

Uuden asetuksen 869/2026 6 §:n mukaan alapohjan lisäeristämisen yhteydessä on varmistuttava routaeristyksen riittävyydestä sekä ryömintätilan tuuletuksen riittävyydestä. Asetus tulee voimaan 1.1.2027, mutta sama periaate kannattaa huomioida jo nyt.

Ryömintätilan kosteutta voi hallita esimerkiksi:

• pitämällä tuuletusaukot auki ja puhtaina
• poistamalla ryömintätilasta orgaanisen aineksen ja rakennusjätteen
• lämmöneristämällä maapohjan suunnitelman mukaan
• varmistamalla, että sadevedet ohjataan pois sokkelin vierestä

Uuden rakennuksen ryömintätilan alustäytössä ei saa olla humusmaata eikä lahoavia orgaanisia aineita (782/2017, 9 §). Sama kannattaa huomioida korjauksessa, sillä lahoava aines lisää kosteutta ja hajuja.

Ryömintätilan kosteutta voi seurata dataloggerilla, joka mittaa lämpötilaa ja suhteellista kosteutta. Mittaus vuoden ajan kertoo, miten ryömintätila toimii eri vuodenaikoina. Kesällä lämmin ja kostea ulkoilma voi tiivistyä viileän ryömintätilan pinnoille.

Jos tuuletus ei riitä, ryömintätilaan voidaan suunnitella koneellinen tuuletus tai kuivain. Ratkaisu on mitoitettava suunnittelijan kanssa, jotta se ei lisää kosteusongelmaa.

Tarkista ryömintätila eristyksen jälkeen säännöllisesti. Katso keväällä ja syksyllä, onko pinnoilla kosteutta, hometta tai pudonneita eristeitä. Varmista samalla, että tuuletusaukkojen verkot ovat ehjät ja estävät jyrsijöiden pääsyn ryömintätilaan. Kirjaa havainnot talon huoltokirjaan.

Suunnittele ryömintätilan tuuletus ja maapohjan käsittely samalla kertaa kuin lisäeristys.

Kotitalousvähennys alapohjan eristyksestä

Vanhan omakotitalon alapohjan lisäeristys on kotitalousvähennykseen oikeuttavaa perusparannustyötä (Vero 81182, luku 1.6). Vähennyksen saa vain työn osuudesta.

Eristeet ja levyt eivät oikeuta vähennykseen. Kuntotutkimuksesta ja suunnittelusta ei saa vähennystä (Vero 81182, luku 1.7). Tekijän on oltava ennakkoperintärekisterissä. Lue ehdot artikkelista Kotitalousvähennys.

Näin valitset tekijän alapohjan eristykseen

Pyydä tekijää tarkastamaan ryömintätila ja lattiarakenne ennen tarjousta. Hyvä tekijä kertoo, mistä suunnasta eristys kannattaa tehdä ja miksi.

Varmista, että tarjouksessa on eritelty eristeet, tuulensuojalevyt, ilmansulun korjaus ja tuuletuksen parantaminen. Kysy myös, miten tekijä varmistaa ryömintätilan kosteuden hallinnan. Etsi eristäjä Tekijätorista.

Laajoissa alapohjakorjauksissa tarvitaan myös rakennesuunnittelija. Suunnittelija mitoittaa eristeet ja tuuletuksen juuri sinun taloosi.

Lue myös:

• Puhallusvillan asennus – Näin asennus etenee vaihe vaiheelta

Yhteenveto: alapohjan eristys

Alapohjan eristys parantaa asumismukavuutta ja vähentää lämpöhäviötä. Rossipohjassa eristys, ilmatiiviys ja tuuletus on suunniteltava yhdessä.

Eristys voidaan tehdä ylhäältä lattian purkamisen yhteydessä tai alapuolelta ryömintätilasta. Tuulensuojalevy ja tiivis ilmansulku pitävät eristeen toimivana.

Lisäeristys viilentää ryömintätilaa, joten varmista tuuletuksen riittävyys. Vanhan talon lisäeristyksestä saat kotitalousvähennyksen työn osuudesta.

Usein kysytyt kysymykset alapohjan eristyksestä

Lähteet:

• Ympäristöministeriön asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta 782/2017
• Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta päästöttömäksi rakennukseksi korjaus- ja muutostöissä 869/2026
• Verohallinto: Kotitalousvähennys asunnon kunnossapito- ja perusparannustöistä (Vero 81182)

Lisää ensisijaiseksi lähteeksi Googlessa (avautuu uuteen välilehteen)

Aiheeseen liittyvät artikkelit

• Perustukset ja salaojatAlapohjan korjaus – Milloin korjaus on ajankohtainen ja miten se tehdään?
• Perustukset ja salaojatSokkelin pinnoitus – Näin saat kestävän lopputuloksen
• Perustukset ja salaojatPatolevyn asennus – Näin asennus etenee vaihe vaiheelta
• Perustukset ja salaojatSalaojaremontti – Näin suunnittelet ja toteutat remontin onnistuneesti
• Perustukset ja salaojatSokkelin korjaus – Milloin korjaus on ajankohtainen ja miten se tehdään?
• Perustukset ja salaojatSalaojan tarkastuskaivo – Mitä kuiva tai vetinen kaivo kertoo salaojista?