Kirjoittaja: Tekijätori – Lisätiedot ↓
Lupiini on kaunis, mutta se valtaa nopeasti pihan, pientareet ja niityt. Komealupiini on Suomessa kansallisesti haitallinen vieraslaji.
Lupiini syrjäyttää kotimaisia kasveja ja rehevöittää maaperää. Hävittäminen vaatii sitkeyttä, koska maahan jääneet siemenet itävät vielä vuosien päästä.
Kun työ tehdään oikeaan aikaan ja oikein, lupiinikasvusto pienenee vuosi vuodelta. Tärkeintä on estää uusien siementen syntyminen.
Tässä artikkelissa kerron:
- miksi lupiini on haitallinen
- mitä laki sanoo kiinteistön omistajan velvollisuuksista
- milloin lupiini kannattaa torjua
- miten lupiinin hävittäminen tehdään kitkemällä ja niittämällä
- mihin lupiinijäte viedään ja
- milloin työ kannattaa antaa ammattilaiselle.
Miksi lupiini on haitallinen?
Komealupiini on alun perin Pohjois-Amerikasta peräisin oleva koristekasvi. Se on levinnyt puutarhoista teiden varsille, niityille ja metsänreunoihin.
Lupiini on palkokasvi, joka sitoo typpeä ilmasta maaperään. Typpi rehevöittää maata, ja niittykasvit, jotka viihtyvät karussa maassa, jäävät rehevien kasvien jalkoihin.
Yksi kasvi tuottaa paljon siemeniä, jotka sinkoutuvat palkojen auetessa kauas emokasvista. Siemenet säilyvät maassa itämiskykyisinä useita vuosia. Siksi kasvusto palaa, jos torjunta lopetetaan liian aikaisin.
Lupiini leviää myös maa-aineksen mukana. Siemeniä sisältävä multa tai kaivumaa vie lupiinin uusiin paikkoihin, esimerkiksi rakennustyömaalta toiselle. Siksi lupiinikasvuston maa-ainesta ei pidä siirtää muualle pihalle tai antaa naapurin käyttöön.
Kun pihalla kaivetaan, esimerkiksi salaojien uusimisen yhteydessä, siemenet voivat levitä koko pihalle. Sovi urakoitsijan kanssa, miten lupiinikasvuston maa-aines käsitellään. Salaojatöistä kerron artikkelissa Salaojaremontti.
Lupiini viihtyy erityisesti valoisilla ja häiriintyneillä paikoilla. Tienpientareet, rakennustyömaiden reunat ja hoitamattomat nurmikot ovat sen tyypillisiä kasvupaikkoja. Hoidettu ja tiheä nurmi taas vaikeuttaa uusien taimien juurtumista.

Niittykasvien väheneminen vaikuttaa myös hyönteisiin. Monet pölyttäjät tarvitsevat kotimaisia niittykasveja, joita lupiini syrjäyttää. Kun lupiini häviää, niitylle palaavat vähitellen esimerkiksi kissankello, päivänkakkara ja ahomansikka, ja niiden mukana myös perhoset ja kimalaiset.
Tiheä lupiinikasvusto myös varjostaa matalia kasveja. Varjossa niittykasvit eivät saa valoa ja häviävät vähitellen kokonaan.
Estä lupiinia tekemästä siemeniä, niin kasvusto alkaa pienetä jo muutamassa vuodessa.
Mitä laki sanoo lupiinista?
Komealupiini ja alaskanlupiini on säädetty kansallisesti merkityksellisiksi haitallisiksi vieraslajeiksi (valtioneuvoston asetus 704/2019, liite B). Lajit ovat olleet luettelossa asetuksen voimaantulosta 1.6.2019 lähtien. Liitettä on myöhemmin täydennetty muilla kasvilajeilla (muutos 912/2023).
Vieraslajilain mukaan kansallisesti haitallista vieraslajia ei saa päästää ympäristöön, kasvattaa, myydä tai muuten luovuttaa (laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta 1709/2015, 11 §). Lupiinia ei siis saa enää istuttaa eikä antaa taimia naapurille.
Lain 4 §:n mukaan kiinteistön omistajan tai haltijan on huolehdittava kohtuullisista toimenpiteistä haitallisen vieraslajin hävittämiseksi tai sen leviämisen rajoittamiseksi. Kohtuullisuutta arvioidaan tavanomaisten keinojen, kustannusten ja saavutettavan hyödyn perusteella.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että omalla pihalla kasvavaa lupiinia ei saa jättää leviämään vapaasti. Kohtuulliset toimet riittävät, eikä yksittäisen omakotitalon omistajalta edellytetä kohtuuttomia kustannuksia.
Monet kunnat järjestävät vieraslajitalkoita ja ohjeistavat asukkaita torjunnassa. Tarkista oman kuntasi ohjeet, sillä ne kertovat myös vieraslajijätteen vastaanotosta.
Jos lupiinia kasvaa naapurin tontilla tai yleisellä alueella, ota asia puheeksi rauhallisesti. Yhteinen torjunta tehoaa parhaiten, koska siemenet leviävät tonttien rajojen yli. Kunnan tai tienpitäjän alueen kasvustoista voit ilmoittaa alueen omistajalle.
Milloin lupiini kannattaa torjua?
Torjunnan ajoitus on tärkeämpää kuin menetelmä. Paras aika on kukinnan aikaan, ennen kuin siemenpalot kypsyvät.
Kukinta-aikaan lupiinit on helppo tunnistaa, ja kasvi on käyttänyt paljon energiaa kukkimiseen. Kun kasvi katkaistaan silloin, se ei ehdi tehdä siemeniä.
Torjunta kannattaa toistaa samana kesänä. Lupiini voi kukkia uudelleen niiton jälkeen, joten tarkista kasvusto loppukesällä ja poista uudet kukinnot.
Pienet taimet voi kitkeä koko kasvukauden ajan. Taimet irtoavat helpoimmin sateen jälkeen, kun maa on pehmeää.
Torjuntaa on jatkettava useita vuosia. Siemenpankki tyhjenee vasta, kun uusia siemeniä ei synny ja vanhat ovat itäneet tai menettäneet itämiskykynsä.
Kirjaa torjuntapäivät ja kasvuston koko muistiin joka kesä. Muistiinpanoista näet, toimiiko torjunta, ja tiedät, mihin aikaan kasvusto kukki edellisenä vuonna.
Kukinta-aika vaihtelee sään ja sijainnin mukaan. Etelä-Suomessa lupiini kukkii tavallisesti aiemmin kuin pohjoisessa, joten seuraa omaa kasvustoasi äläkä luota pelkkään kalenteriin.
Varaa torjuntaan aikaa useaan kertaan kesässä. Lyhyet ja toistuvat käynnit tuottavat paremman tuloksen kuin yksi suuri urakka, jonka jälkeen kasvusto saa olla rauhassa loppukesän. Kymmenen minuutin kierros pihalla viikoittain riittää usein pitämään pienen kasvuston kurissa.
Älä anna yksittäisten kasvien jäädä kukkimaan pihan reunoille. Yksikin siemeniä tekevä kasvi täydentää siemenpankkia ja pidentää torjunnan kestoa vuosilla.
Torju lupiini kukinnan aikaan ja tarkista kasvusto uudelleen loppukesällä ennen siementen kypsymistä.
Lupiinin hävittäminen vaihe vaiheelta
Menetelmä valitaan kasvuston koon mukaan. Pieni kasvusto kitketään, suuri niitetään toistuvasti.
Video näkyy, kun hyväksyt markkinointievästeet.
Muuta evästeasetuksia1. Kasvuston kartoitus
Katso, kuinka laajalla alueella lupiinia kasvaa. Merkitse kasvustot muistiin, niin voit seurata niiden pienenemistä seuraavina vuosina.
2. Kitkeminen juurineen
Yksittäiset kasvit ja pienet kasvustot kitketään juurineen. Lupiinilla on syvä paalujuuri, joten käytä lapiota tai juurirautaa ja nosta juuri mahdollisimman kokonaisena ylös.
Jos juuri katkeaa maahan, kasvi voi kasvaa uudelleen. Tarkista kitketyt kohdat seuraavana kesänä.
3. Toistuva niitto
Laajat kasvustot niitetään kukinnan aikaan ja uudelleen loppukesällä. Toistuva niitto heikentää kasvia vähitellen, kun se joutuu kasvattamaan uusia lehtiä yhä uudelleen.
Niitä kasvusto mahdollisimman matalalta. Älä jätä niittojätettä paikalleen, sillä se lisää maaperän ravinteita ja voi sisältää kypsyviä siemeniä.
4. Kukintojen katkaisu
Jos kitkeminen ja niitto eivät ehdi kerralla, katkaise ainakin kukinnot. Kukintojen katkaisu estää siementen syntymisen ja hidastaa leviämistä. Kerää katkaistut kukinnot heti säkkiin, sillä varhain katkaistuissakin kukinnoissa siemenet voivat vielä kypsyä maassa maatessaan.
5. Kasvuston korvaaminen
Kun lupiini on poistettu, paljas maa kannattaa peittää. Nurmi, kotimaiset niittykasvit tai katteet estävät uusien taimien nousun. Jos kylvät nurmea, valitse siemenseos, jonka kasvit menestyvät kasvupaikan valo-oloissa ja maaperässä. Tiheä kasvipeite on pitkällä aikavälillä paras suoja lupiinia vastaan.
Peitä tyhjäksi jäänyt maa heti nurmella tai kotimaisilla kasveilla, ettei lupiini palaa.
Mihin lupiinijäte viedään?
Siemeniä sisältävä lupiinijäte ei kuulu kotikompostiin. Kompostissa siemenet voivat säilyä itämiskykyisinä ja levitä kompostimullan mukana.
Kukinnot ja siemenpalot kerätään säkkiin. Kysy kunnan jätehuollosta, miten vieraslajijäte otetaan vastaan ja voiko sen viedä sekajätteen mukana.
Siemenettömän kasvijätteen, kuten keväällä kitketyt nuoret taimet, voi yleensä käsitellä tavallisena puutarhajätteenä. Varmista kuitenkin, ettei jätteen mukana kulje siemeniä.
Kuljeta lupiinijäte suljetussa säkissä. Avoimesta peräkärrystä siemenet voivat varista matkan varrelle ja levitä tienpientareille.
Lupiinin hävittäminen itse vai ammattilaisen avulla?
Pieni lupiinikasvusto on helppo hävittää itse. Kitkeminen ja kukintojen katkaisu onnistuvat tavallisilla puutarhatyökaluilla.
Laajalla tontilla tai rinteessä työ voi olla raskas. Puutarhanhoitaja tekee niitot oikeaan aikaan ja vie jätteen asianmukaisesti. Sopimus koko kesäksi varmistaa, että myös loppukesän tarkistus tehdään.
Pyydä tekijältä suunnitelma, joka kattaa useamman vuoden. Yhden kesän urakka ei riitä, koska siemenpankki tuottaa uusia taimia vielä seuraavina vuosina. Etsi puutarhanhoitaja Tekijätorista.
Lue myös:
Kotitalousvähennys lupiinin torjunnasta
Pihan ja puutarhan hoito on kotitalousvähennykseen oikeuttavaa kotitaloustyötä (Vero 81186, luku 1.1). Vähennyksen saa vain työn osuudesta.
Vähennys koskee omakotitalon tai vapaa-ajan asunnon piha-aluetta. Piha-alueen ulkopuolisista töistä vähennystä ei saa. Tekijän on oltava ennakkoperintärekisterissä. Lue lisää artikkelista Kotitalousvähennys.
Yhteenveto: lupiinin hävittäminen
Komealupiini on kansallisesti haitallinen vieraslaji, jota ei saa enää istuttaa eikä luovuttaa. Kiinteistön omistajan on huolehdittava kohtuullisista torjuntatoimista.
Torju lupiini kukinnan aikaan ennen siementen kypsymistä ja tarkista kasvusto uudelleen loppukesällä. Seuraavana keväänä kannattaa käydä läpi myös ne kohdat, joissa kasvustoa ei enää näy. Pienet kasvustot kitketään juurineen, suuret niitetään toistuvasti.
Siemenpitoinen jäte ei kuulu kompostiin. Torjuntaa on jatkettava useita vuosia, kunnes maan siemenpankki tyhjenee.
Usein kysytyt kysymykset lupiinin hävittämisestä
Onko lupiinin hävittäminen pakollista?
Kiinteistön omistajan on huolehdittava kohtuullisista toimista vieraslajin hävittämiseksi tai leviämisen rajoittamiseksi. Kohtuullisuus arvioidaan keinojen ja kustannusten perusteella.
Milloin lupiini kannattaa niittää?
Kukinnan aikaan ennen siementen kypsymistä. Toista niitto loppukesällä, jos kasvi kukkii uudelleen.
Voiko lupiinin laittaa kompostiin?
Siemeniä sisältävää lupiinijätettä ei. Kysy kunnan jätehuollosta vieraslajijätteen vastaanotosta.
Saako lupiinin torjunnasta kotitalousvähennyksen?
Saa omakotitalon piha-alueella tehdystä työstä. Vähennys koskee vain työn osuutta.
Lähteet:
- Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta 1709/2015
- Valtioneuvoston asetus vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta 704/2019
- Verohallinto: Kotitalousvähennys tavanomaisesta kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöstä (Vero 81186)
Aiheeseen liittyvät artikkelit
-
PihatyötTuijan leikkaus – Milloin ja miten leikkaat oikein?
-
PihatyötSyreenin leikkaus – Milloin ja miten leikkaat oikein?
-
PihatyötOmenapuun leikkaus – Milloin ja miten leikkaat oikein?
-
PihatyötOmakotitalon lumityöt hinta – Miten säästät kustannuksissa?
-
LattiatLautalattian maalaus – Näin saat kestävän lopputuloksen
-
LattiatJalkalistojen asennus – Näin saat siistit nurkat ja saumat